Perunkirjoitus itse – näin perunkirjoitus etenee vaihe vaiheelta
Läheisen kuolema on raskas asia, ja sen keskellä on myös käytännön asioita hoidettavana. Yksi tärkeimmistä on perunkirjoitus – tilaisuus, jossa kuolinpesän tiedot kootaan yhteen ja niistä laaditaan asiakirja nimeltä perukirja. Tämä opas käy läpi, mitä perunkirjoitus tarkoittaa ja miten se etenee vaihe vaiheelta, jotta tiedät mitä on edessä ja missä järjestyksessä.
Käymme asiat läpi rauhassa ja selkeästi. Tavoitteena ei ole monimutkaistaa vaan auttaa sinua hahmottamaan kokonaisuus.
Mikä perukirja on
Perukirja on kuolinpesästä laadittava asiakirja. Siihen merkitään vainajan tiedot, kuolinpesän osakkaat sekä pesän varat ja velat kuolinhetkellä. Perukirja palvelee kahta tarkoitusta:
- Se on kuolinpesän osakasluettelo – virallinen selvitys siitä, ketkä ovat pesän osakkaita (perilliset, mahdollinen leski ja yleistestamentin saajat).
- Se on veroasiakirja, jonka tietojen perusteella Verohallinto määrää mahdollisen perintöveron.
Perukirja laaditaan perunkirjoitustilaisuudessa, johon kootaan tarvittavat tiedot ja jossa asiakirja allekirjoitetaan. Mitä perukirjaan kirjataan kohta kohdalta, näet oppaasta perukirjan malli ja pohja.
Tiesitkö?
"Perunkirjoitus" tarkoittaa itse tilaisuutta ja prosessia, jossa pesän tiedot selvitetään. "Perukirja" on lopputulos – tilaisuudessa laadittava asiakirja. Arkikielessä sanoja käytetään usein rinnakkain.
Perunkirjoitus vaihe vaiheelta
Vaikka jokainen kuolinpesä on erilainen, perunkirjoitus etenee yleensä samojen vaiheiden kautta. Alla on yleiskuva siitä, mitä prosessiin tyypillisesti kuuluu.
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| 1. Selvitä määräaika | Perukirjalla on lakisääteinen määräaika kuolemasta. Varmista se heti. |
| 2. Hanki sukuselvitys | Osakkaiden selvittäminen edellyttää virkatodistusten ketjua vainajasta. |
| 3. Kokoa pesän tiedot | Vainajan varat ja velat kuolinhetkellä, mahdollinen testamentti ja avioehto. |
| 4. Sovi perunkirjoituksesta | Valitkaa aika ja paikka sekä kaksi uskottua miestä. |
| 5. Laadi perukirja | Tiedot kootaan perukirjaan, joka allekirjoitetaan tilaisuudessa. |
| 6. Toimita Verohallinnolle | Perukirja toimitetaan veroviranomaiselle määräajassa. |
Perunkirjoitus etenee järjestyksessä: ensin pesän haltuunotto sekä sukuselvityksen ja saldotodistusten hankinta, sitten osakkaiden kutsuminen todisteellisesti perunkirjoitustilaisuuteen, joka on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tieto tilaisuudesta annetaan myös eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, ja sille, joka saa perinnön tai testamentin vasta osakkaan oikeuden lakattua. Valmis perukirja annetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, ja perintöverotus toimitetaan sen perusteella. Mahdollinen ositus lesken kanssa ja perinnönjako tehdään vasta tämän jälkeen.
1. Määräaika kannattaa selvittää heti
Perukirjalla on lakisääteinen määräaika, joka lasketaan vainajan kuolemasta. Tämä on hyvä selvittää aivan ensimmäiseksi, koska se rytmittää kaiken muun. Myöhästymisellä voi olla seuraamuksia.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja aika lasketaan kuolinpäivästä (perintökaaren 20 luvun 1 §). Myöhästymisestä voi seurata veronkorotus, ja määräajan laiminlyönyt perunkirjoitusvelvollinen osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea Verohallinnolta, mutta hakemus on tehtävä saman kolmen kuukauden kuluessa. Lisäaikaa myös perukirjan antamiseen haetaan tarvittaessa erikseen.
Käsittelemme määräaikaa tarkemmin oppaassa perukirjan määräaika.
Tiedät jo vainajan ja pesän tiedot? Voit aloittaa perukirjan kokoamisen ja täydentää sitä rauhassa.
Aloita perukirja2. Osakkaiden selvittäminen ja sukuselvitys
Kuolinpesän osakkaita ovat ne, joilla on oikeus pesään: perilliset, mahdollinen leski ja yleistestamentin saajat. Jotta osakkaat saadaan selvitettyä luotettavasti, tarvitaan sukuselvitys – katkeamaton ketju virkatodistuksia vainajasta.
Sukuselvitys hankitaan viranomaisilta: väestötietojärjestelmästä (Digi- ja väestötietovirasto) ja niistä seurakunnista, joissa vainaja on elämänsä aikana ollut kirjoilla. Tämä palvelu ei tuota sukuselvitystä – se on viranomaisten myöntämä asiakirja, joka pyydetään erikseen.
Sukuselvityksen on katettava vainajan elämä siitä alkaen, kun hän täytti 15 vuotta, kuolinhetkeen saakka (DVV:n ohje sukuselvityksestä). Seurakunnat antavat todistuksen niiltä ajoilta, jolloin vainaja kuului seurakuntaan, ja DVV niistä jaksoista, jotka ovat väestötietojärjestelmässä. DVV voi hakemuksesta myös vahvistaa perukirjan osakasluettelon, jolloin esimerkiksi pankit voivat luottaa siihen ilman koko sukuselvitystä.
Sukuselvitys ja virkatodistukset ovat oma kokonaisuutensa, jonka käymme läpi oppaassa sukuselvitys ja virkatodistukset.
3. Varat ja velat kuolinhetkellä
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat kuolinpäivän mukaan. Varoja ovat esimerkiksi pankkitilit, asunto-osakkeet, kiinteistöt, ajoneuvot ja muu irtaimisto. Velkoja ja vähennyksiä ovat esimerkiksi lainat, viimeiset laskut ja hautauskulut.
Varojen ja velkojen erotus muodostaa pesän jäämistön. Ohjatussa palvelussa voit listata erät selkeästi, ja palvelu laskee yhteenvedon puolestasi.
Mitkä paperit varoista ja veloista kannattaa koota etukäteen ja mitä perukirjaan liitetään, on listattu oppaassa mitä perunkirjoitukseen tarvitaan.
Tiesitkö?
Pesä voi olla myös velkainen, jolloin velat ylittävät varat. Myös tällainen pesä on inventoitava perukirjaan. Velkaisen pesän hoitoon liittyy omia kysymyksiä, jotka voivat vaatia tilanteen tarkempaa selvitystä.
4. Uskotut miehet ja perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä. He arvioivat kuolinpesän omaisuuden ja allekirjoittavat perukirjan. Pesän ilmoittaja – usein leski tai läheisin osakas – antaa pesää koskevat tiedot ja vakuuttaa ne oikeiksi.
Perukirjan kokoaminen verkossa ei vielä korvaa tätä menettelyä: asiakirja on laadittava ja allekirjoitettava oikealla tavalla. Asiakirjan osuuden voi silti hoitaa etukäteen – kun teet perukirjan ja perunkirjoituksen netissä, perukirja syntyy kysymys kerrallaan vainajan tiedoista osakkaisiin, varoihin ja velkoihin – ja uskotut miehet sekä pesän ilmoittaja allekirjoittavat sen vasta tilaisuudessa.
Kysymys siitä, mitkä perunkirjoituksen vaiheet ylipäätään hoituvat etänä ja mitkä on tehtävä muuten, on oma aiheensa: mikä perunkirjoituksesta onnistuu etänä käydään läpi vaihe kerrallaan omassa oppaassaan.
Perukirja saatetaan voimaan oikeassa menettelyssä
Pelkkä tietojen täyttäminen ja PDF:n lataaminen ei vielä tee perukirjasta pätevää. Perunkirjoitus on toimitettava asianmukaisesti: kaksi uskottua miestä, pesän ilmoittajan vakuutus ja allekirjoitukset. Uskotuille miehille ei ole laissa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia – vakiintuneesti edellytetään täysivaltaisuutta. Uskottuina miehinä toimivat yleensä henkilöt, jotka eivät ole kuolinpesän osakkaita eivätkä pesän ilmoittaja – näin arvio on puolueeton. Uskotut miehet arvioivat ja merkitsevät pesän varat ja velat parhaan ymmärryksensä mukaan ja vahvistavat tämän allekirjoituksellaan. Perukirjaan merkitään myös toimituksen aika ja paikka, vainajan ja osakkaiden tiedot, läsnäolijat sekä pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus.
5. Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle
Kun perukirja on laadittu ja allekirjoitettu, se on toimitettava Verohallinnolle. Perukirja on veroasiakirja, ja sen tietojen perusteella määrätään mahdollinen perintövero.
Perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (perintö- ja lahjaverolain 29 §:n 1 momentti), sähköisesti OmaVerossa tai postitse. Perintövero määräytyy perukirjaan koottujen varojen ja velkojen perusteella kuolinpäivän mukaan; voimassa olevat veroasteikot ja verovapaan osuuden rajan voi tarkistaa Verohallinnolta.
Perukirjan ja perintöveron yhteyttä käsitellään tarkemmin oppaassa perukirja verottajalle.
Milloin Sitova riittää ja milloin tarvitset yksilöllistä neuvontaa
Sitovan palvelulla teet perukirjan tavalliselle kuolinpesälle, jossa osakkaista tai omaisuudesta ei ole erimielisyyttä. Osakkaat, varat ja velat kirjataan lomakkeelle sen edetessä, joten kaiken ei tarvitse olla koossa vielä aloittaessa. Myös ulkomailla oleva omaisuus, testamentti, ennakkoperinnöt ja lakiosavaatimukset merkitään perukirjaan tavalliseen tapaan. Jos vainaja asui ulkomailla, perukirjaan merkitään Suomessa oleva omaisuus. Perinnöstä luopunut perillinen merkitään perukirjaan, ja hänen luopumisilmoituksensa liitetään siihen. Lesken ja kuolinpesän ositus tehdään vasta perunkirjoituksen jälkeen.
Kysy neuvoa lakimieheltä, jos:
- Suomessa asuneen vainajan perintöön sovelletaan muun maan lakia
- osakkaista tai pesän omaisuudesta on erimielisyyttä
- vainaja oli leski, ja hänen aiemmin kuolleen puolisonsa jälkeen ositus tai perinnönjako on toimittamatta tai hän peri puolisonsa, jolta ei jäänyt lapsia eikä heidän jälkeläisiään
Jos testamentin tai avioehtosopimuksen tulkinta on epäselvä, kannattaa kysyä neuvoa ennen perunkirjoitusta.
Tiesitkö?
Perukirja on perinnönjaon perusta: kun pesä on inventoitu, omaisuus voidaan myöhemmin jakaa osakkaiden kesken. Perukirja tehdään aina ensin.
Mitä perunkirjoituksen jälkeen?
Kun perukirja on toimitettu Verohallinnolle, kuolinpesä voi jäädä hetkeksi jakamattomaksi – perinnönjaolle ei ole laissa määräaikaa, ja jokainen osakas voi vaatia jakoa silloin, kun pesä on selvitetty. Ennen jakoa pesän velat maksetaan tai niistä asetetaan vakuus, ja jos vainaja oli naimisissa, lesken kanssa toimitetaan ositus. Jos pesään kuuluu kiinteistö, Maanmittauslaitos suosittelee hakemaan sille perunkirjoituksen jälkeen selvennyslainhuudon kuolinpesän nimiin.
Kun osakkaat ovat sopineet jaosta, sopimus kirjataan perinnönjakokirjaan, jonka jokainen osakas allekirjoittaa ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa. Mitä jakokirjaan kuuluu ja minne se sen jälkeen toimitetaan, käydään läpi oppaassa perinnönjakokirja – malli ja sisältö. Koko kulun näet oppaasta näin perinnönjako etenee, ja itse perinnönjakokirjan voit koota netissä.
Yhteenveto
Perunkirjoitus etenee tutuissa vaiheissa: selvitetään määräaika, hankitaan sukuselvitys, kootaan pesän varat ja velat, sovitaan perunkirjoituksesta uskottujen miesten kanssa, laaditaan perukirja ja toimitetaan se Verohallinnolle. Vaikka prosessi tulee usein vastaan raskaassa elämäntilanteessa, se on hallittavissa kun etenee järjestyksessä.
Ohjattu palvelu auttaa kokoamaan perukirjan tiedot selkeästi ja muistuttaa matkan varrella olennaisista asioista – määräajasta, uskotuista miehistä ja veroasiakirjan luonteesta.
Lähteet ja lisätiedot
- Perintökaari (40/1965), Finlex – 20 luku kokonaisuudessaan: määräaika (1 §), uskotut miehet (2 §), perukirjan pakollinen sisältö (3–5 §), pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus (6 §), osakasluettelon vahvistaminen (9 a–9 c §) ja täydennyskirja (10 §); jaon vaatiminen (23 luvun 1 §), jako vasta velkojen jälkeen (21 luvun 6 §) ja jakokirjan allekirjoitus ja todistaminen (23 luvun 9 §).
- Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940), Finlex – 26 § (velvollisuus antaa perukirja) ja 29 § (sen antaminen Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta).
- Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – määräaika, lisäajan hakeminen ja perukirjan toimittaminen.
- Sukuselvitys, Digi- ja väestötietovirasto – mitä sukuselvitys kattaa ja mistä sen osat tilataan.
- Muu omistajanvaihdos, Maanmittauslaitos – selvennyslainhuuto kuolinpesälle perunkirjoituksen jälkeen.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastauksia perunkirjoitusta koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.