Laskurit

Lakiosalaskuri

Kerro perittävän lapset ja se, ketkä heistä ovat elossa, niin näet kunkin rintaperillisen lakiosan murto-osana. Alempana on taulukko tavallisimmista perillisrakenteista, selitys sijaantulosta ja se, miten lakiosaa vaaditaan.

Perittävän lapset

Yksi rivi kutakin perittävän lasta kohden. Jos lapsi on kuollut, kerro montako hänen omaa jälkeläistään tulee hänen sijaansa — heidän kesken jakautuu se osuus, joka olisi ollut hänen.

  • 1. lapsi
  • 2. lapsi

Suuntaa antava arvio. Laskuri näyttää, mihin antamasi luvut voimassa olevien sääntöjen mukaan johtavat. Lopullisen lakiosan ratkaisevat osapuolet tai tuomioistuin.

Osuudet 2 haaran kesken

  • 1. lapsi:lakiosa 1/4 (25 %)
  • 2. lapsi:lakiosa 1/4 (25 %)

Lakiosat yhteensä 1/2. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.

Lakiosa on vaadittava — se ei toteudu itsestään

Rintaperillisen on vedottava lakiosaansa tekemällä lakiosailmoitus testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Jos vaatimusta ei esitetä määräajassa, oikeus lakiosaan menetetään kyseistä testamentinsaajaa kohtaan. Osuus, jonka tämä työkalu näyttää, on osuus siitä pesästä jonka itse määrität — ei summa, joka tulisi maksuun ilman vaatimusta.

Mistä osuus lasketaan — ja miksi tämä työkalu ei laske sitä

Murto-osa on jakolasku, ja sen tämä työkalu tekee. Se, mistä summasta osuus lasketaan, ei ole jakolasku:

  • Pesän varoihin lisätään laskennallisesti ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja kuoleman varalta annetut lahjat. Se, onko jokin lahja tällainen, on oikeudellinen arvio — ei tieto, jonka voi syöttää lomakkeeseen.
  • Ennakkoperintöolettaman voi kumota, esimerkiksi lahjakirjan määräyksellä.
  • Lesken avio-oikeus ja tasinko vaikuttavat siihen, mitä pesässä on jaettavana, ja osa siitä riippuu lesken omista valinnoista.
  • Perinnöstä luopuminen muuttaa jaettavien lukumäärää.

Näin murto-osa muodostuu

Kaksi askelta, molemmat jakolaskuja. Ensin pesä jaetaan haarojen kesken: yksi haara kutakin perittävän lasta kohti, ja haaran sisällä osuus jakautuu tasan niiden kesken jotka siihen kuuluvat. Näin saadaan perintöosa. Lakiosa on tästä täsmälleen puolet — se on koko säännön sisältö, eikä siinä ole harkintaa eikä liukumaa.

Kaikkien rintaperillisten lakiosat yhteensä ovat siksi aina puolet pesästä, olipa perillisiä yksi tai kymmenen. Toinen puolisko on se, josta testamentilla voi vapaasti määrätä.

Tavallisimmat perillisrakenteet

Kaikki taulukon murto-osat on tuotettu samalla laskennalla kuin yllä olevan työkalun tulos.

Rintaperillisen lakiosa murto-osana eri perillisrakenteissa.
PerillisrakenneHaarojaLakiosa haaraa kohtiPienin yksittäinen lakiosa
Yksi lapsi, elossa11/21/2 (50 %)
Kaksi lasta, molemmat elossa21/41/4 (25 %)
Kolme lasta, kaikki elossa31/61/6 (16,67 %)
Neljä lasta, kaikki elossa41/81/8 (12,5 %)
Kolme lasta, joista yksi kuollut ja jättänyt kaksi lasta31/61/12 (8,33 %)
Kolme lasta, joista yksi kuollut jälkeläisittä21/41/4 (25 %)

Kahdella viimeisellä rivillä on sama määrä perillisiä kuin kolmannella, mutta eri lopputulos — siitä alla lisää. Jakosäännöt: Perintökaari (40/1965).

Haara, ei henkilölukumäärä

Itse tehty arvio menee useimmiten pieleen jo ennen kuin päästään rahaan, koska se lähtee väärästä kysymyksestä: montako perillistä on. Perimys ei jakaudu henkilöiden vaan haarojen kesken. Jokainen perittävän lapsi on yksi haara, ja jos lapsi on kuollut, hänen omat jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa ja jakavat sen saman haaran keskenään.

Ero on iso. Kolme lasta, joista yksi on kuollut jättäen kaksi lasta, ei ole neljä yhtä suurta osuutta: haaroja on kolme, ja kuolleen lapsen kaksi jälkeläistä jakavat kolmanneksen — eli saavat kuudesosan kumpikin. Jos taas kuollut lapsi ei jättänyt jälkeläisiä, haaroja on vain kaksi ja muiden osuudet kasvavat.

Miksi euromäärää ei ole

Murto-osa on jakolasku ja se kestää koneen. Se summa, josta osuus lasketaan, ei kestä: siihen lisätään laskennallisesti eriä, joiden luonne on oikeudellinen arvio eikä lomakkeeseen syötettävä tieto. Onko jokin lahja suosiolahja, riippuu siitä mitä sillä on ilmeisesti tarkoitettu. Onko lahja ennakkoperintöä, riippuu olettamasta, jonka voi kumota. Kumpaakaan ei ratkaista laskurissa.

Siksi tämä työkalu tekee sen osan, joka on tehtävissä oikein, ja jättää loput sinulle ja tarvittaessa lakimiehelle. Kokonaiskuvan saat oppaasta lakiosa.

Lakiosa on vaadittava — se ei toteudu itsestään

Rintaperillisen on vedottava lakiosaansa tekemällä lakiosailmoitus testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Jos vaatimusta ei esitetä määräajassa, oikeus lakiosaan menetetään kyseistä testamentinsaajaa kohtaan. Osuus, jonka tämä työkalu näyttää, on osuus siitä pesästä jonka itse määrität — ei summa, joka tulisi maksuun ilman vaatimusta.

Kenelle lakiosa kuuluu

  • Vain rintaperillisille: lapsille ja heidän jälkeläisilleen, sekä ottolapsille jälkeläisineen.
  • Ei puolisolle, ei sisaruksille, ei vanhemmille — heidän asemansa ratkeaa muilla säännöillä.
  • Lakiosa rajoittaa testamenttia, mutta ei estä sen tekemistä. Se on testamenttivapauden reunaehto, ei kielto.

Usein kysytyt kysymykset

Muut laskurit ja oppaat

  • Perintöverolaskuri — kun osuus on selvillä, verotus katsotaan siitä eikä pesän yhteisarvosta.
  • Lahjaverolaskuri — eläessä annetut lahjat ovat sekä verotuksen että jaon kannalta oma kysymyksensä.
  • Ennakkoperintö — olettama, joka ratkaisee osan siitä mitä pesään lasketaan.

Lähteet

Laskurin jakosäännöt tulevat suoraan perintökaaresta (40/1965); se ei sovella veroasteikkoa eikä tuota euromääriä.

Lakiosalaskuri 2026 – murto-osa | Sitova