Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka lapsi tai muu rintaperillinen saisi, jos testamenttia ei olisi. Kahden lapsen pesässä kummankin lakiosa on siis 1/4 ja kolmen lapsen pesässä 1/6 koko pesästä. Kerro perittävän lapset ja se, ketkä heistä ovat elossa, niin näet kunkin lakiosan murto-osana — myös silloin, kun kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Perittävän lapset
Yksi rivi kutakin perittävän lasta kohden. Jos lapsi on kuollut, kerro montako hänen omaa jälkeläistään tulee hänen sijaansa — heidän kesken jakautuu se osuus, joka olisi ollut hänen.
1. lapsi
2. lapsi
Suuntaa antava arvio. Laskuri näyttää, mihin antamasi luvut voimassa olevien sääntöjen mukaan johtavat. Lopullisen lakiosan ratkaisevat osapuolet tai tuomioistuin.
Osuudet 2 haaran kesken
1. lapsi:lakiosa 1/4 (25 %)
2. lapsi:lakiosa 1/4 (25 %)
Lakiosat yhteensä 1/2. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.
Lakiosa on vaadittava — se ei toteudu itsestään
Rintaperillisen on vedottava lakiosaansa tekemällä lakiosailmoitus testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Jos vaatimusta ei esitetä määräajassa, oikeus lakiosaan menetetään kyseistä testamentinsaajaa kohtaan. Osuus, jonka tämä työkalu näyttää, on osuus siitä pesästä jonka itse määrität — ei summa, joka tulisi maksuun ilman vaatimusta.
Mistä osuus lasketaan — ja miksi tämä työkalu ei laske sitä
Murto-osa on jakolasku, ja sen tämä työkalu tekee. Se, mistä summasta osuus lasketaan, ei ole jakolasku:
Pesän varoihin lisätään laskennallisesti ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja kuoleman varalta annetut lahjat. Se, onko jokin lahja tällainen, on oikeudellinen arvio — ei tieto, jonka voi syöttää lomakkeeseen.
Ennakkoperintöolettaman voi kumota, esimerkiksi lahjakirjan määräyksellä.
Lesken avio-oikeus ja tasinko vaikuttavat siihen, mitä pesässä on jaettavana, ja osa siitä riippuu lesken omista valinnoista.
Perinnöstä luopuminen muuttaa jaettavien lukumäärää.
Näin laskuri laskee
Haarat. Jokainen perittävän lapsi on yksi haara, ja joka haara saa yhtä suuren osan (perintökaari 2 luku 1 §).
Sijaantulo. Kuolleen lapsen haara ei katoa, jos häneltä jäi jälkeläisiä: he jakavat haaran tasan keskenään. Jälkeläisittä kuollut lapsi ei muodosta haaraa.
Puolitus. Näin saatu perintöosa puolitetaan, ja tulos on lakiosa (perintökaari 7 luku 1 §). Se on koko säännön sisältö, eikä siinä ole harkintaa eikä liukumaa.
Kaikkien rintaperillisten lakiosat yhteensä ovat siksi aina puolet pesästä, olipa perillisiä yksi tai kymmenen. Toinen puolisko on se, josta testamentilla voi vapaasti määrätä. Perhettä koskevat vastauksesi pysyvät laitteellasi: murto-osat muodostetaan sivun sisällä, eikä mitään niistä tallenneta.
Tavallisimmat perillisrakenteet
Kaikki taulukon murto-osat on tuotettu samalla laskennalla kuin yllä olevan työkalun tulos.
Rintaperillisen lakiosa murto-osana eri perillisrakenteissa.
Perillisrakenne
Haaroja
Lakiosa haaraa kohti
Pienin yksittäinen lakiosa
Yksi lapsi, elossa
1
1/2
1/2 (50 %)
Kaksi lasta, molemmat elossa
2
1/4
1/4 (25 %)
Kolme lasta, kaikki elossa
3
1/6
1/6 (16,67 %)
Neljä lasta, kaikki elossa
4
1/8
1/8 (12,5 %)
Kolme lasta, joista yksi kuollut ja jättänyt kaksi lasta
3
1/6
1/12 (8,33 %)
Kolme lasta, joista yksi kuollut jälkeläisittä
2
1/4
1/4 (25 %)
Kahdella viimeisellä rivillä on sama määrä perillisiä kuin kolmannella, mutta eri lopputulos — siitä alla lisää. Jakosäännöt: Perintökaari (40/1965), 2 luku 1 § ja 7 luku 1 §.
Kolme laskuesimerkkiä
Esimerkki 1: kaksi lasta, koko omaisuus testamentattu puolisolle
Maijalla on kaksi lasta, Ville ja Sanna. Testamentin mukaan kaikki menee Maijan puolisolle.
Ville (perintöosa 1/2)lakiosa 1/4 (25 %)
Sanna (perintöosa 1/2)lakiosa 1/4 (25 %)
Lakiosat yhteensä 1/2. Haaroja on kaksi, joten kummankin perintöosa olisi puolet ja lakiosa siitä puolet. Testamentti pätee muilta osin: puoliso saa sen, mikä lakiosien jälkeen jää.
Esimerkki 2: kolme lasta, joista yksi on kuollut
Erkillä oli kolme lasta. Tytär Leena kuoli ennen isäänsä ja jätti kaksi lasta; pojat Antti ja Juha elävät.
Antti (perintöosa 1/3)lakiosa 1/6 (16,67 %)
Juha (perintöosa 1/3)lakiosa 1/6 (16,67 %)
Leenan kaksi lasta, kumpikin (perintöosa 1/6)lakiosa 1/12 (8,33 %)
Lakiosat yhteensä 1/2. Leenan haara on yhtä suuri kuin veljien, ja hänen lapsensa puolittavat sen. Neljä perillistä ei siis tarkoita neljää yhtä suurta lakiosaa.
Esimerkki 3: ainoa lapsi
Helenalla on yksi lapsi, Olli, ja testamentti, jolla omaisuus menee säätiölle.
Olli (perintöosa 1/1)lakiosa 1/2 (50 %)
Lakiosat yhteensä 1/2. Ainoan lapsen perintöosa on koko pesä, joten lakiosa on siitä puolet. Toisesta puolesta Helena saa määrätä vapaasti.
Haara, ei henkilölukumäärä
Itse tehty arvio menee useimmiten pieleen jo ennen kuin päästään rahaan, koska se lähtee väärästä kysymyksestä: montako perillistä on. Perimys ei jakaudu henkilöiden vaan haarojen kesken. Jokainen perittävän lapsi on yksi haara, ja jos lapsi on kuollut, hänen omat jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa ja jakavat sen saman haaran keskenään.
Ero on iso. Kolme lasta, joista yksi on kuollut jättäen kaksi lasta, ei ole neljä yhtä suurta osuutta: haaroja on kolme, ja kuolleen lapsen kaksi jälkeläistä jakavat kolmanneksen — eli saavat kuudesosan kumpikin. Jos taas kuollut lapsi ei jättänyt jälkeläisiä, haaroja on vain kaksi ja muiden osuudet kasvavat. Koko suvun järjestyksen, myös silloin kun lapsia ei ole, näet Kuka perii? -laskurilla.
Miksi euromäärää ei ole
Murto-osa on jakolasku ja se kestää koneen. Se summa, josta osuus lasketaan, ei kestä: siihen lisätään laskennallisesti eriä, joiden luonne on oikeudellinen arvio eikä lomakkeeseen syötettävä tieto. Onko jokin lahja suosiolahja, riippuu siitä mitä sillä on ilmeisesti tarkoitettu. Onko lahja ennakkoperintöä, riippuu olettamasta, jonka voi kumota. Kumpaakaan ei ratkaista laskurissa.
Perintökaaren 7 luvun 3 §:n mukaan pesän varoihin lisätään ennakkoperintö, testamenttiin rinnastettava lahja ja lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia saajaansa lakiosaan oikeutetun vahingoksi. Lisättävä omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti vastaanottohetken mukaan.
Siksi tämä työkalu tekee sen osan, joka on tehtävissä oikein, ja jättää loput sinulle ja tarvittaessa lakimiehelle. Kokonaiskuvan saat oppaasta lakiosa.
Lakiosa on vaadittava — se ei toteudu itsestään
Rintaperillisen on vedottava lakiosaansa tekemällä lakiosailmoitus testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Jos vaatimusta ei esitetä määräajassa, oikeus lakiosaan menetetään kyseistä testamentinsaajaa kohtaan. Osuus, jonka tämä työkalu näyttää, on osuus siitä pesästä jonka itse määrität — ei summa, joka tulisi maksuun ilman vaatimusta.
Määräaika alkaa testamentin tiedoksiannosta, ei kuolinpäivästä. Miten tiedoksianto tehdään ja todistetaan, kerrotaan oppaassa testamentin tiedoksianto.
Hyvä tietää ennen kuin vetoat osuuteen
Kaksi eri määräaikaa. Testamenttia vastaan lakiosa vaaditaan kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta (perintökaari 7 luku 5 § 3 momentti). Jos lakiosaa loukkaa lahja tai muu elinaikainen oikeustoimi, täydennystä vaaditaan kanteella yhden vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon kuolemasta ja loukkaavasta määräyksestä, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (perintökaari 7 luku 10 §).
Perinnöttömäksi tehty lapsi lasketaan mukaan. Lakiosaa määrättäessä otetaan lukuun myös se, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi (perintökaari 7 luku 2 §). Merkitse hänet laskuriin lapseksi kuten muutkin.
Lesken koti. Leski saa pitää puolisoiden yhteisen kodin jakamattomana hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksen estämättä, jollei hänellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa (perintökaari 3 luku 1 a §). Lakiosa ei siis aina tarkoita välitöntä hallintaa.
Väärä lähtöluku. Tavallisin virhe on jakaa pesä perillisten pääluvulla. Toinen on unohtaa, että lakiosa lasketaan laskennallisesta pesästä eikä pankkitilin saldosta.
Kenelle lakiosa kuuluu
Vain rintaperillisille: lapsille ja heidän jälkeläisilleen, sekä ottolapsille jälkeläisineen.
Ei puolisolle, ei sisaruksille, ei vanhemmille — heidän asemansa ratkeaa muilla säännöillä.
Lakiosa rajoittaa testamenttia, mutta ei estä sen tekemistä. Se on testamenttivapauden reunaehto, ei kielto. Testamentin voi tehdä ohjatusti.
Usein kysytyt kysymykset
Puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Perintöosa taas riippuu haarojen määrästä: jos lapsia on kolme ja kaikki elossa, perintöosa on kolmasosa ja lakiosa siitä puolet eli kuudesosa. Työkalu tekee tämän jaon annetusta perillisrakenteesta.
Koska perimys jakautuu haaroittain. Jokainen perittävän lapsi muodostaa yhden haaran, ja jos lapsi on kuollut, hänen omat jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa ja jakavat saman haaran keskenään. Pelkkä perillisten lukumäärä ei kerro tätä rakennetta, ja siitä tehty arvio menee pieleen heti kun yksi lapsista on kuollut.
Silloin haaraa ei ole eikä se osallistu jakoon lainkaan. Muiden osuudet siis kasvavat. Tämä on toinen niistä kahdesta kohdasta, joissa lukumäärään perustuva arvio ja lakiin perustuva jako eroavat toisistaan.
Murto-osa seuraa suoraan perintökaaren jakosäännöistä, mutta se ei ole päätös kenenkään asiassa. Lakiosan toteutumisen ratkaisevat viime kädessä osapuolet tai tuomioistuin, ja siihen vaikuttaa muun muassa se, onko vaatimus esitetty ajoissa ja mitä pesään lasketaan mukaan.
Koska se summa, josta osuus lasketaan, ei ole jakolasku. Pesän varoihin lisätään laskennallisesti ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja kuoleman varalta annetut lahjat, ja sen arvioiminen onko jokin lahja tällainen on oikeudellinen kysymys eikä lomakkeeseen syötettävä tieto. Murto-osan työkalu laskee tarkasti; loppu jää sinulle ja tarvittaessa lakimiehelle.
Vain rintaperillisillä eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään, ottolapset jälkeläisineen mukaan lukien. Puolisolla, sisaruksilla tai vanhemmilla ei ole lakiosaa — heidän asemansa määräytyy muiden säännösten mukaan.
Ei estä. Lakiosa on testamenttivapauden reunaehto: testamentin voi tehdä, mutta rintaperillinen voi vaatia lakiosansa siitä huolimatta. Käytännössä testamentti kannattaa laatia niin, että lakiosa on otettu huomioon — silloin määräys toteutuu sellaisena kuin se on tarkoitettu.
Voi, jos testamentti ei kiellä sitä. Perintökaaren mukaan testamentti pysyy tehokkaana, kun saaja suorittaa perilliselle lakiosaa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa. Perillinen ei siis välttämättä saa omaisuutta sellaisenaan, vaikka murto-osa pysyy samana.
Perintöverolaskuri — kun osuus on selvillä, verotus katsotaan siitä eikä pesän yhteisarvosta.
Lahjaverolaskuri — eläessä annetut lahjat ovat sekä verotuksen että jaon kannalta oma kysymyksensä.
Ennakkoperintö — olettama, joka ratkaisee osan siitä mitä pesään lasketaan.
Lähteet
Perintökaari (40/1965) — rintaperilliset ja sijaantulo (2 luku 1 §), lesken oikeus kotiin (3 luku 1 a §), lakiosan suuruus (7 luku 1 §), perinnöttömäksi tehty (7 luku 2 §), pesään lisättävät lahjat (7 luku 3 §), lakiosavaatimus ja rahasuoritus (7 luku 5 §) sekä lakiosan täydennys (7 luku 10 §).
Laskurin jakosäännöt tulevat suoraan perintökaaresta (40/1965); se ei sovella veroasteikkoa eikä tuota euromääriä. Pykälät on tarkistettu Finlexistä 2.10.2026.