Näin perinnönjako etenee vaihe vaiheelta
Kun läheinen on kuollut ja perunkirjoitus on tehty, edessä on usein vielä yksi vaihe: perinnönjako. Siinä kuolinpesän osakkaat jakavat vainajan jäämistön keskenään – sovitaan, kuka saa minkä osuuden ja minkä omaisuuden. Tämä opas käy läpi, miten perinnönjako etenee ja missä järjestyksessä, jotta tiedät mitä on edessä.
Käymme asiat läpi rauhassa. Moni perinnönjako on suoraviivainen, kun osakkaat ovat yhtä mieltä – mutta osa tilanteista vaatii enemmän, ja niistäkin kerromme suoraan.
Mikä perinnönjako on
Perinnönjako on toimitus, jossa kuolinpesän osakkaat jakavat jäämistön keskenään. Sen lopputulos kootaan asiakirjaan nimeltä perinnönjakokirja. Siihen merkitään, kuka osakas saa minkä osuuden jäämistöstä ja minkä omaisuuden hän jaossa saa.
Perinnönjaolla on kaksi tyypillistä muotoa:
- Sopimusjako – osakkaat sopivat jaosta keskenään ja allekirjoittavat perinnönjakokirjan. Tämä on yleisin tapa, kun osakkaat ovat yksimielisiä.
- Toimitusjako – jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan, joka toimittaa jaon.
Ohjattu palvelu on tarkoitettu sopimusjakoon – tilanteeseen, jossa osakkaat ovat yhtä mieltä jaosta.
Tiesitkö?
Perinnönjako on eri asia kuin perunkirjoitus. Perunkirjoituksessa kootaan pesän tiedot ja laaditaan perukirja. Perinnönjaossa jo selvitetty jäämistö jaetaan osakkaiden kesken. Perukirja tehdään aina ensin – se on perinnönjaon perusta.
Perinnönjako vaihe vaiheelta
Vaikka jokainen kuolinpesä on erilainen, perinnönjakoa edeltää ja seuraa yleensä samat vaiheet. Alla on yleiskuva siitä, mitä kokonaisuuteen tyypillisesti kuuluu.
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| 1. Perunkirjoitus | Pesän osakkaat, varat ja velat selvitetään ja kootaan perukirjaan. Tehdään aina ennen jakoa. |
| 2. Lesken ositus | Jos vainaja oli naimisissa, leskeen liittyvä ositus tai omaisuuden erottelu tehdään ennen perinnönjakoa – tarvittaessa samassa asiakirjassa jaon kanssa. |
| 3. Velkojen selvittäminen | Pesän velat ja vainajan viimeiset kulut selvitetään ennen kuin jäämistö jaetaan. |
| 4. Perinnönjako | Osakkaat sopivat jaosta ja laativat perinnönjakokirjan. |
| 5. Allekirjoitukset | Kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa. |
| 6. Toimitus Verohallinnolle | Perinnönjakokirja lähetetään Verohallintoon. |
Perunkirjoitus tehdään aina ensin, ja pesän velat on selvitettävä ennen jakoa. Jos vainaja oli avioliitossa ja puolisoilla oli avio-oikeus, ositus lesken kanssa tehdään ennen perinnönjakoa. Ositus on järjestyksessä ennen jakoa, koska se ratkaisee jaettavan jäämistön laajuuden. Jako toimitetaan, kun yksikin osakas sitä vaatii.
1. Perunkirjoitus tehdään ensin
Perinnönjako rakentuu sen tiedon varaan, joka koottiin perunkirjoituksessa: ketkä ovat pesän osakkaita ja mitä omaisuutta sekä velkoja pesässä on. Siksi perukirja tehdään aina ennen perinnönjakoa. Ilman sitä ei tiedetä, keiden kesken ja mitä jaetaan.
Käsittelemme perinnönjaon edellytyksiä ja oikeaa järjestystä tarkemmin oppaassa perinnönjaon edellytykset ja järjestys. Jos perukirja on vielä tekemättä, se on luontevaa hoitaa ensin – perunkirjoituksen kulun käymme läpi oppaassa näin perunkirjoitus etenee, ja itse asiakirjan voit koota perukirjapalvelussa.
Perunkirjoitus on jo tehty ja osakkaat yhtä mieltä? Voit aloittaa perinnönjakokirjan kokoamisen ja täydentää sitä rauhassa.
Aloita perinnönjako2. Lesken ositus, jos vainaja oli naimisissa
Jos vainaja oli naimisissa, leskeen liittyvä ositus tai omaisuuden erottelu tehdään tavallisesti ennen perinnönjakoa. Tällä ratkaistaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu jäämistöön ja mikä jää leskelle. Vasta tämän jälkeen tiedetään, mitä osakkaiden kesken jaetaan.
Kuoleman johdosta toimitettava ositus koskee leskeä ja perillisiä, kun taas avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Vaihetta ei tarvitse hoitaa muualla: kun ositusta ei ole toimitettu, tästä ja jaosta syntyy yksi asiakirja, ositus- ja perinnönjakosopimus. Leski on siinä osapuoli ja allekirjoittaa sen, vaikka ei perisi jäämistöstä mitään.
Ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa, kun vainaja oli avioliitossa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen: vasta ositus ratkaisee, mikä osa omaisuudesta kuuluu jaettavaan jäämistöön ja mikä jää leskelle.
3. Osakkaat sopivat jaosta
Kun pesä on selvitetty, osakkaat voivat sopia siitä, miten jäämistö jaetaan. Sopimusjaossa osakkaat päättävät keskenään, kuka saa minkä osuuden ja minkä omaisuuden – kunhan kukin saa osuutensa mukaisen arvon. Osuus voidaan ilmoittaa vapaasti, esimerkiksi murtolukuna.
Ohjatussa palvelussa listaat kunkin osakkaan, hänen osuutensa ja jaossa saamansa omaisuuden selkeästi. Palvelu ei laske jäämistön arvoa puolestasi – se tulee jo perukirjasta – vaan kokoaa sopimanne jaon asiakirjaksi.
Tiesitkö?
Osakkaat voivat sopia jaosta varsin vapaasti, kunhan kaikki ovat yhtä mieltä. Jako voi noudattaa laskennallisia osuuksia tai poiketa niistä, jos osakkaat niin haluavat. Olennaista on, että jokainen osakas hyväksyy lopputuloksen.
4. Kaikki osakkaat allekirjoittavat
Sopimusjako tulee osakkaita sitovaksi vasta, kun kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat perinnönjakokirjan. Yhdenkin osakkaan puuttuva allekirjoitus tarkoittaa, ettei jako ole valmis. Siksi on tärkeää, että jokainen osakas on mukana ja hyväksyy jaon.
Allekirjoitussivu tulee asiakirjaan valmiina jokaiselle osakkaalle, kun perinnönjakokirjan kokoaa ohjatusti – kukin allekirjoittaa omansa, ja todistajat vahvistavat asiakirjan.
Jako sitoo vasta kaikkien allekirjoituksilla – ja todistajilla
Pelkkä tietojen täyttäminen ja PDF:n lataaminen ei vielä tee perinnönjaosta sitovaa. Sopimusjako edellyttää, että kaikki osakkaat hyväksyvät jaon ja allekirjoittavat asiakirjan. Laki asettaa lisäksi muotovaatimuksen: perinnönjaosta on laadittava jakokirja, ja kun osakkaat ovat toimittaneet jaon itse, jakokirja on osakkaiden allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistettava. Jos osakkaat eivät pääse sopuun, jakoa ei voi tehdä sopimusjakona, vaan käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesänjakajan toimittamaan jaon.
Muotovaatimus on perintökaaren 23 luvun 9 §:ssä.
5. Perinnönjakokirja lähetetään Verohallinnolle
Kun jakokirja on allekirjoitettu ja todistettu, työ ei ole aivan valmis. Perinnönjakokirja on lähetettävä Verohallintoon. Verohallinto tarvitsee sen päivittääkseen tiedot siitä, kenelle pesän omaisuus on siirtynyt – tieto vaikuttaa muun muassa kuolinpesän ja perillisten myöhempään verotukseen. Asiakirjan voi toimittaa OmaVerossa tai postitse, ja samasta perinnönjakokirjasta riittää yksi kappale. Ajantasaiset ohjeet ovat Verohallinnon perinnönjakoa koskevalla sivulla.
Verohallinnon hyväksyntää ei tarvitse odottaa ennen jakoa: pesän voi jakaa heti, kun perunkirjoitus on toimitettu ja mahdollinen ositus tehty.
Milloin Sitova riittää ja milloin tarvitset yksilöllistä neuvontaa
Sitovan ohjattu palvelu on tehty selkeisiin, osakkaiden yhteisymmärryksessä tehtäviin perinnönjakoihin edullisesti ja vaivattomasti. Osa tilanteista on kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät yksilöllistä oikeudellista arviota – tällöin lakitoimiston henkilökohtainen apu on tilanteeseen sopivampi vaihtoehto. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- osakkaat ovat erimielisiä jaosta
- joku rintaperillinen vaatii lakiosaansa
- pesässä on ulkomaankytkentöjä – omaisuutta tai osakkaita ulkomailla
- osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva henkilö
Tekemätön ositus ei kuulu tähän luetteloon. Jos vainaja oli naimisissa eikä ositusta ole vielä toimitettu, palvelu kokoaa osituksen ja perinnönjaon samaan asiakirjaan – siitä ei tarvitse tehdä erillistä toimeksiantoa.
Käymme nämä tilanteet läpi tarkemmin oppaassa milloin perinnönjaon voi tehdä itse ja milloin tarvitset yksilöllistä neuvontaa. Ohjattu palvelu myös kysyy näistä heti lomakkeen alussa, jotta se ohjaa sinut oikeaan suuntaan.
Luettelo ei ole tyhjentävä. Jos omistus, pesän velat tai testamentin tai avioehdon tulkinta ovat epäselviä taikka jaon yleinen prosessi ei muuten riitä tilanteen ratkaisemiseen, suosittelemme kääntymään lakimiehen puoleen ennen jakoa.
Yhteenveto
Perinnönjako etenee järjestyksessä: ensin perunkirjoitus, tarvittaessa lesken ositus, velkojen selvittäminen, ja vasta sitten jäämistön jakaminen osakkaiden kesken. Sopimusjako tulee sitovaksi, kun kaikki osakkaat allekirjoittavat sen. Kun osakkaat ovat yhtä mieltä ja tilanne on suoraviivainen, jako on hyvin hallittavissa.
Ohjattu palvelu auttaa kokoamaan sopimanne perinnönjaon selkeäksi asiakirjaksi ja varmistaa heti alussa, että tilanne sopii osakkaiden sopimaan jakoon.
Lähteet ja lisätiedot
- Perintökaari (40/1965), Finlex – oikeus vaatia jakoa ja osituksen ensisijaisuus (23 luvun 1 §), jako ennen velkojen selvittämistä (21 luvun 6 § ja 23 luvun 2 §), jakotapa ja pesänjakaja (23 luvun 3–4 §) sekä jakokirjan muotovaatimus (23 luvun 9 §).
- Perinnönjako, Verohallinto – milloin pesän voi jakaa ja miten perinnönjakokirja toimitetaan Verohallintoon.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastauksia perinnönjakoa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.