Kuka perii? Perintöosuudet perimysjärjestyksen mukaan
Päivitetty
Kun testamenttia ei ole, perivät ensin lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos heitä ei ole, perii aviopuoliso, hänen jälkeensä vanhemmat ja sisarukset, sitten isovanhemmat ja heidän lapsensa ja viime kädessä valtio. Kerro, ketkä perittävän perheestä olivat elossa hänen kuollessaan, niin laskuri näyttää perintökaaren mukaiset perilliset ja kunkin osuuden murto-osana.
Perittävän perhe kuolinhetkellä
Vastaa sen mukaan, ketkä olivat elossa perittävän kuollessa. Tiedot pysyvät vain tässä selaimessa: niitä ei tallenneta eikä lähetetä mihinkään.
Suuntaa antava arvio. Laskuri näyttää, mihin antamasi luvut voimassa olevien sääntöjen mukaan johtavat. Lopullisen jaon ratkaisevat perinnönjako ja tarvittaessa tuomioistuin.
Valitse ensin, oliko perittävä naimisissa, avoliitossa vai ei kummassakaan.
Näin laskuri laskee
Laskuri etenee lain järjestyksessä ja pysähtyy ensimmäiseen ryhmään, jossa joku on elossa. Perillinen voi olla vain se, joka elää perittävän kuollessa (PK 1:1).
Rintaperilliset (PK 2:1). Jokainen lapsi on oma haaransa, ja haarat saavat yhtä suuret osat. Kuolleen lapsen jälkeläiset jakavat hänen haaransa; jälkeläisittä kuollut lapsi ei ole haara lainkaan.
Puoliso (PK 3:1). Jos rintaperillistä ei ole ja perittävä oli naimisissa, jäämistö menee leskelle. Laskuri näyttää lisäksi, kuka saa ensiksi kuolleen osuuden lesken jälkeen.
Vanhemmat ja sisarukset (PK 2:2). Vanhemmat saavat puolet kumpikin. Kuolleen vanhemman osan jakavat sisarukset, ja kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Sisarpuolet saavat osansa vain oman vanhempansa osuudesta. Jos sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole, elossa oleva vanhempi saa koko perinnön.
Isovanhemmat (PK 2:3). Kuolleen isovanhemman osan saavat hänen lapsensa eli perittävän sedät, tädit ja enot. Jos toisesta kannasta ei ole ketään, toinen kanta saa kaiken. Serkut eivät peri (PK 2:5).
Valtio (PK 5:1). Jos perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle.
Esimerkki 1: leski ja kolme lasta, joista yksi on kuollut
Aino oli naimisissa. Hänellä oli kolme lasta: Eero ja Liisa elävät, Matti kuoli ennen Ainoa ja jätti kaksi lasta.
Eero (PK 2:1)1/3 (33,33 %)
Liisa (PK 2:1)1/3 (33,33 %)
Matin kaksi lasta, kumpikin (PK 2:1)1/6 (16,67 %)
Matin haara saa saman osan kuin kumpikin elossa oleva lapsi, ja hänen lapsensa jakavat sen. Puoliso ei peri, koska rintaperillisiä on — hänen asemansa ratkeaa osituksessa ja oikeutena pitää yhteinen koti hallinnassaan.
Esimerkki 2: leski, ei lapsia, äiti ja veli elossa
Pekka oli naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hänen äitinsä elää, isä on kuollut, ja hänellä on yksi veli.
Leski (PK 3:1)koko perintö
Lesken jälkeen, ensiksi kuolleen osuudesta
Äiti1/2 osuudesta
Veli1/2 osuudesta
Koko jäämistö menee leskelle. Äiti ja veli ovat toissijaisperillisiä: lesken kuoltua he saavat lesken pesästä Pekan osuutta vastaavan osan, jos he silloin ovat lähimpiä perimään Pekan. Yllä toissijainen jako sellaisena kuin se olisi, jos tilanne on silloin sama kuin nyt.
Esimerkki 3: ei puolisoa eikä lapsia, vanhemmat kuolleet, sisar ja kuolleen veljen lapset
Sirkka oli naimaton ja lapseton, ja molemmat hänen vanhempansa ovat kuolleet. Hänen siskonsa elää, ja hänen veljensä kuoli jättäen kaksi lasta.
Sisko (PK 2:2)1/2 (50 %)
Veljen kaksi lasta, kumpikin (PK 2:2)1/4 (25 %)
Vanhempien osuudet siirtyvät sisaruksille haaroittain, ja kuolleen veljen lapset tulevat hänen sijaansa.
Tavallisimmat perhetilanteet
Sama laskenta kuuteen arkiseen tilanteeseen. Jokainen rivi on laskurin oma tulos, kun lomakkeeseen annetaan rivin kuvaama perhe.
Perilliset ja heidän osuutensa tavallisimmissa perhetilanteissa perintökaaren mukaan.
Perittävän perhe
Perilliset ja osuudet
Säännös
Naimisissa, kaksi lasta
1. lapsi: 1/2 (50 %); 2. lapsi: 1/2 (50 %)
PK 2:1
Naimisissa, ei lapsia
Leski: koko perintö
PK 3:1
Avoliitossa, yksi lapsi
Lapsi: koko perintö
PK 2:1
Naimaton ja lapseton, molemmat vanhemmat elossa
Vanhempi: 1/2 (50 %); Toinen vanhempi: 1/2 (50 %)
PK 2:2
Naimaton ja lapseton, vanhemmat kuolleet, kaksi sisarusta
1. sisarus: 1/2 (50 %); 2. sisarus: 1/2 (50 %)
PK 2:2
Ei puolisoa eikä serkkua läheisempää sukua
Valtio: koko perintö
PK 5:1
PK = perintökaari (40/1965), luku ja pykälä. Säännökset luettu 1.10.2026.
Aviopuoliso, avopuoliso ja leski
Siviilisääty muuttaa tulosta enemmän kuin mikään muu vastaus. Aviopuoliso perii koko jäämistön, jos rintaperillisiä ei ole, mutta ei mitään, jos heitä on. Avopuoliso ei kuulu perimysjärjestykseen lainkaan, joten laskuri ohittaa hänet aina. Lesken oikeus asua kodissa ja hänen asemansa osituksessa ovat perintöoikeudesta erillisiä asioita, ja niistä kerrotaan oppaassa lesken asema ilman testamenttia. Jos haluat, että puoliso tai avopuoliso saa enemmän kuin laki antaa, se järjestetään testamentilla.
Milloin laskuri ei riitä
Laskuri tuntee perimysjärjestyksen, ei poikkeuksia siitä. Jos jokin alla olevista koskee tilannetta, se ei näytä osuuksia lainkaan vaan kehottaa kysymään lakimieheltä — arvaus näyttäisi yhtä varmalta kuin oikea vastaus.
Perittävä teki testamentin.
Avioero tai asumusero oli vireillä perittävän kuollessa.
Perittävä asui ulkomailla, tai omaisuutta tai perillisiä on ulkomailla.
Ottolapsi on adoptoitu ennen vuotta 1980 tai ulkomailla.
Joku perillisistä on luopunut perinnöstä, tai myös joku sijaan tulevista jälkeläisistä on kuollut.
Joku perillisistä kuoli lähes samaan aikaan perittävän kanssa.
Joku sedistä, tädeistä tai enoista on vain toisen isovanhemman lapsi.
Hyvä tietää: mistä tulos usein yllättää
Leski ei peri lasten rinnalla. Moni olettaa puolison saavan osan perinnöstä. Kun rintaperillisiä on, hänen turvansa tulee osituksesta ja oikeudesta jäädä kotiin, ei perintöosuudesta.
Avoliitto ei tuo perintöoikeutta. Yhteinen koti, yhteiset lapset tai vuosikymmenet eivät muuta järjestystä. Mitä avopuolison hyväksi voi tehdä, kertoo opas testamentti avopuolisolle.
Ottolapsi on lapsi. Adoptoitu lapsi perii adoptiovanhempansa samoin kuin muutkin lapset (adoptiolaki 18 §). Vanhat ja ulkomaiset adoptiot ovat poikkeus, jonka laskuri tunnistaa erikseen.
Lapsipuoli ei peri. Puolison lapsi aiemmasta liitosta ei ole perittävän rintaperillinen, ellei häntä ole adoptoitu. Älä merkitse häntä lapseksi.
Osuus ei ole vielä omaisuutta. Murto-osa kertoo osuuden kuolinpesästä. Tavarat ja rahat siirtyvät perillisille vasta perinnönjaossa, ja sitä ennen pesää hallitaan yhdessä — katso opas kuolinpesä.
Perillisistä lakiosaan ja veroon
Kun tiedät, kuka perii ja kuinka suuren osan, kaksi kysymystä seuraa yleensä perässä. Rintaperillisen osuudesta puolet on suojattu testamentiltakin — sen murto-osan näet lakiosalaskurilla. Perintövero taas lasketaan kunkin perillisen omasta osuudesta, ei pesän yhteisarvosta, ja asteikkoa voit kokeilla perintöverolaskurilla. Itse järjestyksen taustoineen kokoaa opas perimysjärjestys.
Seuraava vaihe: perukirja
Perilliset merkitään kuolinpesän osakkaina perukirjaan, ja perukirja on pohja sekä perintöverotukselle että perinnönjaolle. Perukirjan voi tehdä ohjatusti netissä. Perilliset osoitetaan perunkirjoituksessa virkatodistuksilla; niiden tilaamisen käy läpi opas sukuselvitys. Perunkirjoitukselle on määräaika, jonka päivät saat kuolinpäivästä määräaikalaskurilla.
Usein kysytyt kysymykset
Se käy perintökaaren järjestyksen läpi samassa järjestyksessä kuin laki: ensin rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä, sitten naimisissa olleen perittävän puoliso, sen jälkeen vanhemmat sisaruksineen ja lopuksi isovanhemmat lapsineen. Ensimmäinen ryhmä, jossa on joku elossa, saa koko perinnön, ja sen sisällä osuudet jaetaan haaroittain. Jos ketään ei ole, perintö menee valtiolle.
Sitä, että ennen perittävää kuolleen lapsen tai sisaruksen paikalle tulevat hänen omat jälkeläisensä. He eivät saa omaa osuuttaan muiden rinnalla, vaan jakavat keskenään sen osuuden, joka olisi kuulunut heidän vanhemmalleen. Laskuri näyttää siksi kunkin sijaan tulevan osuuden erikseen.
Koska puoliso perii vain, jos rintaperillisiä ei ole. Kun lapsia tai heidän jälkeläisiään on, he perivät. Leskellä on silti oma asemansa: avio-oikeuden perusteella toimitettava ositus, jossa hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan perillisille, ja oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Puolison asemaa voi vahvistaa testamentilla.
Ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset ja sisarusten jälkeläiset silloin, kun leski on perinyt koko jäämistön. Kun leskikin kuolee, he saavat lesken pesästä ensiksi kuolleen osuutta vastaavan osan, lähtökohtaisesti puolet. Isovanhemmat ja heidän lapsensa eivät kuulu toissijaisperillisiin.
Kun perillisiä ei ole lainkaan: ei lapsia jälkeläisineen, ei puolisoa, ei vanhempia, sisaruksia tai heidän jälkeläisiään eikä isovanhempia, setiä, tätejä tai enoja. Serkut ja avopuoliso eivät peri ilman testamenttia. Valtiokonttori voi harkintansa mukaan luovuttaa omaisuuden perittävän läheiselle tai tietylle kunnalle.
Ei peri. Perimysjärjestykseen kuuluvat sukulaiset ja aviopuoliso, eikä yhteiselämän pituus muuta sitä. Laskuri ohittaa avopuolison aina ja näyttää perilliset samoin kuin jos perittävä olisi ollut yksin. Avopuoliso voi saada omaisuutta vain testamentilla.
Vain sijaantulon kautta eli silloin, kun hänen oma vanhempansa, perittävän lapsi, on kuollut ennen perittävää. Kun vanhempi on elossa, hän perii itse eikä lapsenlapsi saa mitään perimysjärjestyksen nojalla. Laskurissa tämä merkitään poistamalla lapsen kohdalta rasti ja antamalla hänen elossa olevien jälkeläistensä määrä.
Ei. Kaikki lasketaan selaimessasi. Vastauksia ei tallenneta, ei lähetetä palvelimelle eikä välitetä analytiikkaan, ja ne katoavat, kun suljet sivun.
Muut laskurit ja oppaat
Lakiosalaskuri — rintaperillisen suojattu osuus murto-osana.
Perintöverolaskuri — mihin veroasteikko päätyy yhden perillisen osuudella.
Perimysjärjestys — järjestys taustoineen ja se, mitä testamentti voi muuttaa.
Lesken asema — koti, ositus ja verotus puolison kuoltua.
Lähteet
Perintökaari (40/1965) — perillisenä elossaolo (1 luvun 1 ja 2 §), rintaperilliset (2 luvun 1 §), vanhemmat ja sisarukset (2 luvun 2 §), isovanhemmat (2 luvun 3 §), muut sukulaiset eivät peri (2 luvun 5 §), puolison perintöoikeus ja toissijaisperilliset (3 luvun 1 ja 2 §), lesken oikeus kotiin (3 luvun 1 a §), vireillä oleva ero (3 luvun 7 §), valtio perillisenä (5 luvun 1 ja 2 §).
Adoptiolaki (22/2012) — ottolapsi adoptiovanhempiensa lapsena (18 §), ulkomaiset adoptiot (73 §) ja ennen vuotta 1980 vahvistetut adoptiot (100 §).