Perintövero 2026 – raja, veroluokat ja maksaminen

Perintövero on vero, jonka maksaa perinnön tai testamentilla omaisuutta saava – ei kuolinpesä eikä vainaja. Jokainen perillinen maksaa sen omasta osuudestaan, ja moni ei maksa sitä lainkaan, koska pienet osuudet ovat verovapaita. Tästä oppaasta näet, milloin veroa tulee, miten veroluokat ja vähennykset toimivat, mistä verotus lähtee ja miten vero lopulta maksetaan.

Mikä perintövero on

Perintö- ja lahjaverolain mukaan se, joka saa omaisuutta perintönä tai testamentilla, on velvollinen maksamaan siitä veroa valtiolle. Verovelvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta. Se ei odota perinnönjakoa: perillisellä on velvollisuus maksaa perintövero, vaikka omaisuutta ei olisi vielä jaettu.

Perintöveron piiriin kuuluu myös vainajan kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettava henkilövakuutuksen korvaus, siltä osin kuin se ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Kuka perintöveron maksaa

Perintövero on henkilökohtainen. Jokainen perillinen ja testamentinsaaja maksaa sen omasta osuudestaan, ja kukin saa oman verotuspäätöksensä, jos veroa tulee maksettavaksi. Kuolinpesän osakkaat eivät vastaa toistensa perintöverosta.

Tämä erottaa perintöveron kuolinpesän veroasioista. Pesän osakkaat vastaavat yhdessä niistä veroasioista, joista vainaja itse vastasi elinaikanaan, kuten hänen viimeisistä tuloveroistaan. Perintövero on eri asia: se lasketaan vasta perillisen saamasta osuudesta.

Milloin perintöveroa ei tule maksettavaksi

Kuolemantapauksissa 1.1.2026 alkaen perintöosuus on verosta vapaa, jos se tai vähennysten jälkeen jäävä osa ei nouse 30 000 euroon. Raja nousi aiemmasta 20 000 eurosta. Jos verovelvollisuus alkoi ennen vuotta 2026, eli perinnönjättäjä kuoli sitä ennen, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä.

Lähimmille perillisille tehdään veronalaisesta osuudesta lisäksi vähennys:

• puolisovähennys 90 000 euroa – perinnönjättäjän puolisolle sekä avopuolisolle, johon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä;
• alaikäisyysvähennys 60 000 euroa – perinnönjättäjän lapselle tai muulle suoraan alenevassa polvessa olevalle, jolla oli kuolinhetkellä lähinnä oikeus periä ja joka ei tuolloin ollut täyttänyt 18 vuotta.

Verotonta on myös perinnönjättäjän tai hänen perheensä käytössä ollut tavanomainen koti-irtaimisto 7 500 euroon asti. Laki vapauttaa verosta lisäksi testamentit esimerkiksi valtiolle, kunnille, seurakunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille – tällaisen testamentin saaja ei maksa perintöveroa.

Veroluokat I ja II

Veron määrä riippuu siitä, kuinka läheistä sukua saaja on vainajalle. Laki jakaa saajat kahteen veroluokkaan:

• I veroluokka: vainajan puoliso, lapset ja lastenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat sekä puolison lapset ja lastenlapset. Ottolapsisuhde rinnastetaan tässä verisukulaisuuteen. Avopuoliso kuuluu I veroluokkaan, jos häneen ja vainajaan sovelletaan kuolinvuoden tuloverotuksessa puolisoita koskevia säännöksiä – he ovat eläneet jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja olleet aiemmin keskenään naimisissa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.
• II veroluokka: muut sukulaiset ja vieraat, esimerkiksi sisarukset, sisarusten lapset ja muut testamentinsaajat.

Perintövero on progressiivinen: veroprosentti nousee osuuden kasvaessa, ja II veroluokan asteikko on selvästi I veroluokkaa kireämpi. Voimassa olevat asteikot ja niiden rajat näet taulukkoina perintöverolaskurin sivulta.

Miten perintövero määrätään

Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella, ja jos perinnönjako on jo tehty, myös jakokirjan perusteella. Perukirja on samalla veroilmoitus, joten erillistä perintöveroilmoitusta ei tavallisesti tarvita: kun yksi osakas on lähettänyt perukirjan, sen perusteella hoidetaan kaikkien perillisten verotus.

Perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Määräajoista ja siitä, mitä perukirjaan kirjataan, kerromme tarkemmin oppaassa perukirja ja perintövero.

Verotuksen pohjana on omaisuuden käypä arvo kuolinpäivänä eli sen todennäköinen myyntihinta. Pesän varoista vähennetään muun muassa

• vainajan velat, myös hänen elinaikaansa kohdistuvat verot ja maksut,
• kohtuulliset hautajaiskulut ja hautakiven hankinnan ja pystyttämisen kulut,
• perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut.

Verohallinnon mukaan perukirjan käsittely kestää keskimäärin 4–12 kuukautta. Perintöverotuspäätös tulee OmaVeroon, ja siitä näkyy, millä arvoilla ja vähennyksillä vero on laskettu. Päätös kannattaa säilyttää perukirjan kanssa: siihen merkittyä verotusarvoa käytetään myöhemmin perityn omaisuuden hankintahintana, jos omaisuus myydään.

Perintöveron maksaminen

Perintöveroa ei voi maksaa etukäteen: maksutiedot tulevat verotuspäätöksen mukana. Verohallinnon maksuohjeen mukaan

• alle 500 euron vero maksetaan kerralla;
• 500 euron tai sitä suurempi vero on jaettu kahteen erään;
• ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden päässä verotuspäätöksestä ja toinen kaksi kuukautta ensimmäisen jälkeen.

Vero on maksettava eräpäivänä silloinkin, kun verotukseen on haettu muutosta. Myöhästyneelle erälle kertyy viivästyskorkoa. Jos ensimmäisen erän eräpäivä on 1.1.2024 tai myöhemmin, maksamatonta perintöveroa ei lähetetä ulosottoon ennen kuin eräpäivästä on kulunut 10 vuotta – viivästyskorkoa kertyy silti koko ajan.

Jos perintöön kuuluu maatila tai yritys, jonka toimintaa perillinen jatkaa, maksuaikaa voi hakea pidemmäksi. Pidennystä on haettava ennen kuin verotus toimitetaan, esimerkiksi perukirjassa.

Huojennukset ja ennakkoratkaisu

Muutama erityistilanne kannattaa tunnistaa ajoissa, koska niihin liittyvä pyyntö on tehtävä ennen verotusta:

• Sukupolvenvaihdoshuojennus. Kun perintöön kuuluu maatila tai muu yritys ja toimintaa jatketaan, osa verosta voidaan jättää pyynnöstä määräämättä. Huojennuksen edellytykset ovat tarkat, ja pyyntö tehdään Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista.
• Lesken hallintaoikeus. Jos leski pitää hallintaoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten osuuksista.
• Ennakkoratkaisu. Verohallinnolta voi kirjallisesti hakea perintöveroa koskevaa ennakkoratkaisua ennen verotusta.

Kokeile asteikkoa omilla luvuillasi

Jos haluat nähdä, mihin asteikko omilla luvuillasi päätyy, voit käyttää perintöverolaskuria: syötät oman osuutesi, kuolinpäivän ja veroluokan, ja laskuri näyttää asteikon tuloksen. Sitova ei laske perintöveroa eikä anna verotusta koskevaa neuvontaa – lopullisen veron määrää aina Verohallinto verotuspäätöksellään.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940), Finlex – verovelvollisuus (1 ja 5 §), henkilövakuutuksen korvaus (7 a §), koti-irtaimisto (7 b §), veron peruste ja vähennettävät kulut (9 §), veroluokat (11 §), puoliso- ja alaikäisyysvähennys (12 §), verovapaa raja (13 §), verotus perukirjan perusteella (25 §), perukirjan antaminen kuukauden kuluessa (29 §), ennakkoratkaisu (39 a §) ja sukupolvenvaihdoshuojennus (55 §). Luettu 24.9.2026.
• Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta (1349/2025), Finlex – 30 000 euron raja ja vuoden 2026 asteikot, voimassa 1.1.2026 alkaen.
• Tuloverolaki (1535/1992), Finlex – avopuolisot, joihin sovelletaan puolisoita koskevia säännöksiä (7 § 3 mom.).
• Perintöveron maksuohjeet, Verohallinto – maksuerät, eräpäivät ja maksuaika. Luettu 24.9.2026.
• Perintöverotuspäätös, Verohallinto – käsittelyaika ja päätöksen säilyttäminen. Luettu 24.9.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – perukirja veroilmoituksena. Luettu 24.9.2026.
• Perintöverolaskuri, Verohallinto – Verohallinnon oma arvio veron määrästä.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia perintöveroa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.