Kuolinpesä – osakkaat, hoito, velat ja jako

Kun ihminen kuolee, hänen varansa ja velkansa eivät siirry saman tien kenellekään. Ne muodostavat kuolinpesän – kokonaisuuden, jota perilliset hoitavat yhdessä siihen asti, kunnes velat on maksettu ja omaisuus jaettu. Tästä oppaasta näet, ketkä kuuluvat kuolinpesään, miten pesää hoidetaan, kuka vastaa veloista ja miten kuolinpesä lopulta jaetaan ja lakkaa.

Mikä kuolinpesä on

Kuolinpesä on vainajan varojen ja velkojen kokonaisuus, jota kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä. Verotuksessa kuolinpesää käsitellään yleensä samalla tavalla kuin yksityishenkilöä: se saa esimerkiksi oman esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät niin kauan kuin se on olemassa. Arkikielessä osakkaista puhutaan joskus myös perikuntana.

Kuolinpesän elämässä on tavallisesti kolme vaihetta:

1. Pesän hoito ja perunkirjoitus. Omaisuudesta huolehditaan, ja kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta laaditaan perukirja.
2. Velkojen maksu. Vainajan ja pesän velat maksetaan pesän varoista.
3. Ositus ja perinnönjako. Jos vainajalta jäi puoliso, omaisuus ensin ositetaan, ja lopuksi jäljelle jäävä jaetaan perillisten kesken.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita

Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaita ovat

• perilliset eli ne, jotka perivät lain mukaan,
• yleistestamentin saajat eli ne, joille testamentilla on määrätty koko omaisuus tai osuus siitä,
• eloonjäänyt puoliso siihen asti, kunnes omaisuus on ositettu.

Leski ei ole osakas, jos ositus on jo toimitettu tai jos hänellä ei esimerkiksi avioehdon vuoksi ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen – ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja. Osakas on myös se, jonka oikeus on riidanalainen.

Osakkaita eivät ole se, joka saa testamentilla vain tietyn omaisuuden (erityistestamentin saaja), eikä avopuoliso, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Ne, joiden oikeus alkaa vasta toisen perillisen jälkeen, ovat tämän perillisen eivätkä vainajan kuolinpesän osakkaita.

Kuolinpesän hoitaminen

Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, edustavat sitä yhdessä sivullisia kohtaan ja hoitavat sen asiat yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että merkittävistä asioista, kuten omaisuuden myymisestä, sovitaan kaikkien kesken. Toimenpiteen, joka ei siedä viivytystä, voi kuitenkin tehdä, vaikka kaikkien suostumusta ei saataisi.

Heti kuoleman jälkeen omaisuudesta huolehtii osakas, joka asui vainajan kanssa tai muuten pystyy pitämään siitä huolta. Hänen on myös viipymättä kerrottava kuolemasta muille osakkaille.

Pesän varoista maksetaan ensin kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesän hoidosta aiheutuvat tarpeelliset kulut. Leskellä sekä turvattomilla lapsilla ja ottolapsilla on lisäksi oikeus saada tarvitsemansa elatus pesästä niin kauan kuin se on selvitettävänä.

Arjen asiointia helpottaa, kun osakkaat valtuuttavat yhden hoitamaan pesän asioita. Verohallintoa varten valtuutus voidaan antaa perukirjassa tai erillisellä valtakirjalla. Alkuperäisellä perukirjalla puolestaan osoitetaan esimerkiksi pankissa, ketkä voivat edustaa kuolinpesää. Osakkaiden on myös huolehdittava, että Verohallinnolla on pesän yhteyshenkilön osoite ja tilinumero veronpalautuksia varten.

Kuka vastaa kuolinpesän veloista

Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Osakas ei lähtökohtaisesti vastaa niistä henkilökohtaisesti, joten perinnön mukana ei tule velkaa, jota perillisen pitäisi maksaa omista varoistaan.

Tästä on kaksi poikkeusta, jotka kannattaa tuntea. Osakas voi joutua vastaamaan vainajan veloista henkilökohtaisesti, jos hän

• laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa, vaikka se oli hänen tehtävänsä, tai
• antaa perunkirjoituksessa tahallaan väärän tai puutteellisen tiedon ja vaarantaa näin velkojan oikeuden.

Vastuusta voi vapautua osoittamalla, ettei menettely aiheuttanut velkojalle vahinkoa. Jos pesästä löytyy myöhemmin uusia varoja tai velkoja, täydennyskirjan laatimatta jättäminen voi johtaa samaan vastuuseen, mutta vain erityisen moitittavassa tilanteessa.

Velkojen maksamisella on myös järjestys ja ajoitus. Pesänselvitysvelat, kuten hautaus- ja perunkirjoituskulut, maksetaan ensin. Ennen kuin perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi, vainajan velkoja saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei siitä aiheudu vahinkoa muille velkojille. Jos velkojista ei ole varmuutta, osakas voi perunkirjoituksen jälkeen hakea julkista haastetta, jolla velkojat kutsutaan ilmoittamaan saatavansa.

Kun yhteistyö ei suju tai varat eivät riitä

Useimmat kuolinpesät hoidetaan osakkaiden kesken. Kaksi tilannetta kuitenkin muuttaa asetelman:

• Pesänselvittäjä. Käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesänselvittäjän hallitsemaan pesää. Hakemuksen voi tehdä myös velkoja. Pesänselvittäjä edustaa pesää, selvittää sen ja saa pesän varoista kohtuullisen palkkion. Tätä käytetään tyypillisesti silloin, kun osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen tai pesän hoito on muuten vaikeaa.
• Varat eivät riitä velkoihin. Jos on syytä epäillä, että velat ovat varoja suuremmat, pesänselvittäjä pyrkii sopimaan velkojien kanssa velkojen maksamisesta. Kuolinpesä voidaan myös hakea konkurssiin.

Nämä ovat tilanteita, jotka edellyttävät yksilöllistä oikeudellista arviota, jota tämä palvelu ei kata. Jos yhteistyö toimii ja velat ovat hallinnassa, kuolinpesän voi hoitaa osakkaiden kesken alusta loppuun.

Kuolinpesän jakaminen ja lakkaaminen

Kun velat on hoidettu, pesä jaetaan. Jos vainajalta jäi puoliso, jolla on avio-oikeus, toimitetaan ensin ositus, jossa erotetaan lesken osuus. Sen jälkeen perilliset tekevät perinnönjaon. Kun osakkaat ovat jaosta yksimielisiä, se voidaan tehdä sopimuksella; muuten käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan.

Kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu ja kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon. Jaon vaiheet käymme läpi oppaassa näin perinnönjako etenee.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – kuolinpesän osakkaat ja yhteishallinto (18 luvun 1–3 §), pesänselvitysvelat (18 luvun 5 §), elatus pesästä (18 luvun 6 §), pesänselvittäjä (19 luvun 1, 2, 12 a, 13 ja 20 §), velkojen maksu, osakkaan vastuu ja julkinen haaste (21 luvun 1, 2, 3, 5 ja 9 §) sekä jako vasta velkojen jälkeen (21 luvun 6 §). Luettu 24.9.2026.
• Kuolinpesän veroasioiden hoito, Verohallinto – osakkaat, kuolinpesä verotuksessa, yhteyshenkilö, tilinumero, esitäytetty veroilmoitus ja pesän lakkaaminen. Luettu 24.9.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – valtuutus perukirjassa tai erillisellä valtakirjalla. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia kuolinpesää koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.