Kuolinpesän velat – kuka vastaa ja miten ne hoidetaan ennen jakoa

Kuolinpesän velat maksetaan kuolinpesän varoista. Perillinen ei siis lähtökohtaisesti maksa vainajan velkoja omistaan, ja perintönä jaetaan vain se, mitä velkojen jälkeen jää. Velat on kuitenkin hoidettava ennen kuin pesä jaetaan, ja muutamassa tilanteessa vastuu voi siirtyä osakkaalle itselleen.

Lyhyesti:

• Kuka vastaa: velat maksetaan pesän varoista. Osakas vastaa itse vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos perunkirjoitus jää tekemättä ajallaan.
• Ennen jakoa: jokainen velka maksetaan, siitä asetetaan vakuus tai velkoja hyväksyy sen siirron osakkaalle.
• Jos varat eivät riitä: pesä voidaan antaa pesänselvittäjän hoitoon tai hakea konkurssiin. Jaettavaa ei silloin jää.
• Jos jako tehdään liian aikaisin: jako voidaan määrätä peruuntumaan, ja osakkaat voivat joutua palauttamaan saamansa.

Kuolinpesän hoidon kokonaisuuden näet oppaasta kuolinpesä – osakkaat, hoito, velat ja jako. Tässä oppaassa keskitytään velkoihin.

Mitkä velat kuolinpesä maksaa

Kuolinpesä maksaa kolmenlaisia velkoja, ja niillä on järjestys.

Pesänselvitysvelat maksetaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Pesän omat velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen. Verohallinnon ohje noudattaa samaa järjestystä: kuolinpesän omat verot, kuten kuoleman jälkeisen ajan tulo- ja kiinteistöverot, maksetaan pesän varoista, kun vainajan velat on maksettu.

Kaikkea ei makseta heti

Laki rajoittaa vainajan velkojen maksamista ensimmäisen kuukauden aikana perunkirjoituksesta. Sinä aikana niitä saa maksaa pesän varoista vain, jos on hyvä syy uskoa, ettei maksu vahingoita muita velkojia. Näin yksi velkoja ei saa kaikkea, jos varat eivät riitäkään kaikille.

Kaikki velat eivät myöskään ole heti maksettavia. Kun perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi, velkoja voi vaatia vakuutta velasta, joka ei ole vielä erääntynyt ja jolle ei ole riittävää vakuutta. Jos vakuutta ei anneta kolmessa kuukaudessa, velka katsotaan erääntyneeksi. Kun osakkaita on useita, pesä voi puolestaan sanoa irti velan, joka ei eräänny puolen vuoden kuluessa, ja maksaa sen kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Velkoja, jonka saatavan vakuutena on kiinnitys, voi tietyin edellytyksin kieltäytyä ottamasta maksua vastaan ennen eräpäivää.

Jos ei tiedetä, onko pesällä velkoja, joista kukaan ei ole kuullut, perukirjan valmistuttua voi hakea julkista haastetta. Sillä tuntemattomat velkojat kutsutaan ilmoittautumaan. Haastetta voi hakea leski, osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija.

Milloin perillinen vastaa veloista itse

Pääsääntö on selvä: osakas ei vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti. Poikkeukset liittyvät siihen, miten osakas itse toimii.

• Perunkirjoitus jää tekemättä ajallaan. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei aikaa ole pidennetty. Osakas, jonka tehtävä perunkirjoituksen järjestäminen oli, voi laiminlyönnin vuoksi joutua vastaamaan vainajan veloista omilla varoillaan. Määräajasta kerrotaan oppaassa perukirjan määräaika.
• Perukirjaan annetaan tahallaan väärä tieto. Sama vastuu on osakkaalla, joka vaarantaa velkojan oikeuden ilmoittamalla perunkirjoituksessa tiedon, jonka tietää vääräksi, tai jättämällä tahallaan kertomatta jotain tietämäänsä.
• Perukirjaa ei täydennetä. Jos pesästä löytyy myöhemmin uutta omaisuutta tai velkaa, perukirjaa täydennetään. Täydennyksen laiminlyönti johtaa vastuuseen vain, jos sitä voidaan pitää erityisen moitittavana.
• Velka on otettu pesän lukuun. Kun osakkaat ottavat kuoleman jälkeen velkaa pesän nimissä, he vastaavat siitä henkilökohtaisesti, ellei toisin ole sovittu tai tarkoitettu tai laissa toisin säädetä (perintökaaren 21 luvun 4 §).

Kolmessa ensimmäisessä tilanteessa osakas vapautuu vastuusta, jos hän osoittaa, ettei hänen menettelynsä aiheuttanut velkojalle vahinkoa. Jos vahinko oli velkaa pienempi, hän vastaa vain vahingon määrästä. Perunkirjoituksen laiminlyöntiin ja vääriin tietoihin perustuva vastuu ei koske osakasta, jota edustaa edunvalvoja.

Perintövero on eri asia. Se ei ole pesän velka vaan jokaisen perillisen oma vero, josta hän vastaa itse.

Velkainen ja varaton kuolinpesä

Verohallinto erottaa kaksi tilannetta, joissa varat eivät riitä:

• Ylivelkainen pesä: velkaa on enemmän kuin varoja. Velkojat saavat osuutensa pesän varoista.
• Varaton pesä: pesässä on varoja vain hautauskuluihin.

Kummassakaan perilliset eivät lähtökohtaisesti maksa vainajan velkoja omistaan, eikä jaettavaa jää.

Perunkirjoitus tehdään molemmissa tapauksissa tavalliseen tapaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinnon mukaan perukirja tehdään aina, myös silloin, kun vainajalta ei jäänyt omaisuutta tai häneltä jäi vain velkaa. Perunkirjoitus on myös osakkaan oma suoja, koska henkilökohtainen vastuu voi syntyä juuri sen laiminlyönnistä.

Velat hoidetaan ennen jakoa

Ennen kuin jäämistö jaetaan, pesän velat ja vainajan viimeiset kulut selvitetään. Jaettavaksi jää vasta se omaisuus, joka velkojen jälkeen jää jäljelle. Tämä suojaa sekä osakkaita että velkojia.

Velkojen selvittäminen ei ole jaon tekijän oma harkintakysymys. Perintökaaren 21 luvun 6 §:n mukaan ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus. Lisäksi saman lain 23 luvun 2 §:n mukaan jakoon ei saa osakkaan kiellosta huolimatta ryhtyä, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai varat niiden maksamiseen pantu erityiseen hoitoon.

Kolme tapaa hoitaa velka

Jokainen tiedossa oleva velka hoidetaan ennen jakoa jollakin näistä tavoista:

1. Velka maksetaan pesän varoista.
2. Velasta asetetaan vakuus. Velalle annetaan maksun turvaava takaus tai muu vakuus.
3. Velkoja hyväksyy siirron. Käytännössä velka voidaan siirtää osakkaan vastattavaksi, jos velkoja hyväksyy siirron.

Pelkkä varaus jakokirjassa ei riitä. Jos jakokirjaan vain kirjoitetaan, että velka maksetaan myöhemmin, velkaa ei ole maksettu eikä siitä ole vakuutta.

Sitovan ohjattu perinnönjakokirja kysyy tätä heti alussa. Jos velkoja on vielä hoitamatta, asiakirjaa ei laadita, ja siihen voi palata, kun velat on hoidettu.

Jos varat eivät riitä velkoihin

Kun velat ovat suuremmat kuin varat, velkojien on saatava osuutensa pesän varoista. Siihen on kaksi menettelyä.

• Pesänselvittäjä. Käräjäoikeus voi määrätä pesän pesänselvittäjän hallintoon. Sitä voi hakea osakas, ja myös vainajan tai pesän velkoja. Velkoja ei voi hakea, jos hänellä on saatavastaan vakuus tai osakkaat tarjoavat sellaisen, ja hänen on yleensä ensin vaadittava pesältä maksua ja annettava kohtuullinen aika maksaa. Jos on syytä epäillä, että velat ovat varoja suuremmat, pesänselvittäjän on haettava julkista haastetta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.
• Konkurssi. Jos pesänselvittäjää ei ole määrätty, osakas voi hakea kuolinpesää konkurssiin. Konkurssin edellytyksistä säädetään konkurssilaissa. Konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.

Pesää, joka on pesänselvittäjän hallinnossa, ei jaeta ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen. Kumpikin menettely edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota, jota tämä palvelu ei kata.

Jos pesä jaetaan ennen kuin velat on maksettu

Jako, joka tehdään ennen kuin velat on hoidettu, ei ole lopullinen. Vainajan tai pesän velkoja, jolla ei ole saatavastaan vakuutta, voi hakea käräjäoikeudelta pesälle pesänselvittäjää, ja pesänselvittäjä voi nostaa kanteen (perintökaaren 19 luvun 2 § ja 21 luvun 6 §). Pesänselvittäjän kanteesta tuomioistuin voi

• määrätä jaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken jaossa saamansa tai korvaamaan sen arvon, tai
• jos kaikkea ei tarvitse palauttaa, velvoittaa osakkaat yhdessä maksamaan pesälle sen rahamäärän, joka velkojen maksamiseen tarvitaan.

Osakkaan vastuulla on yläraja. Hänen ei tarvitse maksaa enempää kuin hän jaossa sai, ja hän vapautuu palauttamalla kaiken saamansa. Jos palautettavaa omaisuutta ei enää ole, sen arvo korvataan.

Sama koskee testamentilla tiettyä omaisuutta saanutta: hänen on palautettava saamansa siltä osin kuin sitä tarvitaan velkojen maksamiseen. Tällaisesta testamentista kerrotaan oppaassa legaatti.

Velat perukirjassa ja perinnönjakokirjassa

Velkojen hoito alkaa perukirjasta. Siihen merkitään pesän varat ja velat sellaisina kuin ne olivat kuolinpäivänä, joten perukirjasta näkyy, mitä pesällä on maksettavaa ennen jakoa. Jos perunkirjoitus on vielä tekemättä, perukirjan voi koota ohjatusti.

Kun velat on hoidettu, jaosta laaditaan perinnönjakokirja. Mitä siihen kirjataan, näet oppaasta perinnönjakokirja – malli ja sisältö. Jos osakkaat eivät pääse jaosta sopuun, jaon voi toimittaa pesänjakaja.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – pesänselvitysvelat (18 luvun 5 §), pesänselvittäjän määrääminen osakkaan tai velkojan hakemuksesta (19 luvun 1–2 §), perunkirjoituksen määräaika (20 luvun 1 §), varat ja velat kuolinhetken mukaan (20 luvun 4 §), velkojen maksujärjestys ja konkurssipesän vastuu (21 luvun 1 §), osakkaan vastuu ja sen poikkeukset (21 luvun 2–4 §), julkinen haaste (21 luvun 5 §), jako ennen velkojen maksua ja sen seuraukset (21 luvun 6 ja 8 §), testamentilla saadun omaisuuden palauttaminen (21 luvun 7 §), maksaminen ensimmäisen kuukauden aikana (21 luvun 9 §), erääntymättömät velat (21 luvun 10 §), konkurssiin hakeminen (21 luvun 11 §) ja jakokielto (23 luvun 2 §). Konsolidoitu 14.11.2025, luettu 17.10.2026.
• Verojen maksaminen, Verohallinto – vainajan ja kuolinpesän verot, ylivelkainen ja varaton pesä sekä perintövero perillisen omana verona. Luettu 17.10.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – perukirja tehdään aina, myös kun omaisuutta ei jäänyt tai jäi vain velkaa. Päivitetty 30.5.2025, luettu 17.10.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia kuolinpesän velkoja koskeviin kysymyksiin.