Sopimusjako vai toimitusjako – kumpi sopii?

Perinnönjako voidaan tehdä kahdella tavalla riippuen siitä, ovatko osakkaat yhtä mieltä. Kun osakkaat sopivat jaosta keskenään, kyse on sopimusjaosta. Kun sopuun ei päästä, jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja – silloin puhutaan toimitusjaosta. Tämä opas selittää, mikä niitä erottaa ja milloin kumpikin tulee kyseeseen.

Sopimusjako – osakkaat sopivat keskenään

Sopimusjako on yleisin tapa jakaa jäämistö. Siinä kuolinpesän osakkaat sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan, ja kokoavat sovitun jaon perinnönjakokirjaan. Sopimusjako edellyttää, että osakkaat ovat yksimielisiä – jokainen osakas hyväksyy lopputuloksen.

Ennen sopimusjakoa kuolinpesän on oltava selvitetty: perunkirjoitus on toimitettava ja perukirja laadittava, vainajan velat maksettava tai muuten selvitettävä ja pesän omaisuus muutoinkin selvitettävä. Perinnönjakosopimus tehdään siis vasta tämän jälkeen. Käymme järjestyksen läpi oppaassa perinnönjaon edellytykset ja järjestys, ja perukirjan voit koota perukirjapalvelussa.

Sopimusjaon etu on, että osakkaat voivat sopia jaosta joustavasti, kunhan kaikki ovat yhtä mieltä. Ohjattu palvelu on tarkoitettu juuri tähän: selkeään, osakkaiden yhteisymmärryksessä tehtävään jakoon.

Kaikkien osakkaiden allekirjoitus on ytimessä

Koska sopimusjako perustuu osakkaiden yhteiseen sopimukseen, se tulee sitovaksi vasta, kun kaikki osakkaat allekirjoittavat perinnönjakokirjan. Tämä on sopimusjaon pätevyyden ydin: yhdenkin osakkaan puuttuva allekirjoitus tarkoittaa, ettei jako ole valmis.

Siksi on tärkeää, että jokainen pesän osakas on mukana jaossa ja hyväksyy sen. Ohjattu palvelu rakentaa allekirjoituslohkon jokaiselle osakkaalle, jotta kaikki tulevat mukaan.

Muotovaatimus on perintökaaren 23 luvun 9 §:ssä, eikä sen laiminlyönti jää huomaamatta myöhemminkään: saman luvun 10 §:n 2 momentin mukaan osakas voi moittia myös osakkaiden itse toimittamaa jakoa kanteella kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta sillä perusteella, ettei jakoa ole tehty säädetyssä muodossa.

Tämä kuuden kuukauden määräaika koskee nimenomaan muotovirhettä. Se ei ole yleinen takaraja kaikelle: jos sopimusjakoa vaaditaan julistettavaksi pätemättömäksi tai sitä vaaditaan kohtuullistettavaksi jollain muulla perusteella, määräaikaa ei ole laissa säädetty, ja vaatimus arvioidaan yleisten sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaan.

Toimitusjako – pesänjakaja, kun sopuun ei päästä

Jos osakkaat eivät pääse sopuun jaosta, sopimusjakoa ei voi tehdä. Tällöin käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan, joka toimittaa jaon. Pesänjakaja on puolueeton henkilö, joka ratkaisee jaon, kun osakkaat eivät siihen itse kykene. Tätä kutsutaan toimitusjaoksi.

Toimitusjako on erillinen menettely, johon liittyy hakemus käräjäoikeudelle ja pesänjakajan työ. Se ei ole asiakirjapohjalla hoidettava tilanne, vaan edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota. Pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen käsittelymaksu käräjäoikeudessa on 310 euroa: se on hakemusasioiden yleismaksu, joka on vahvistettu oikeusministeriön asetuksessa tuomioistuinten hakemusmaksuista vuosina 2025–2027 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun. Pesänjakajan palkkio ja kulut tulevat tämän päälle, ja ne maksetaan pesän varoista.

Palkkiolle ei ole viranomaisen julkaisemaa taksaa, joten hakemusmaksu kertoo vain sisäänpääsyn hinnan eikä sitä, mihin toimitusjako lopulta päätyy. Mistä perinnönjaon kulut syntyvät käy molemmat reitit läpi maksu kerrallaan ja kertoo kunkin luvun lähteen.

Pesänjakajan määrää käräjäoikeus osakkaan hakemuksesta; toimivaltainen on vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeus, ja hakemukseen liitetään perukirja. Jakajaksi esitetään tehtävään sopivaa ja suostumuksensa antanutta henkilöä, käytännössä asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Pesänjakaja määrää jaon ajan ja paikan, kutsuu osakkaat, pyrkii ensin saamaan heidät sopimaan ja toimittaa muutoin jaon lain mukaan. Osakas voi moittia toimitusjakoa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Kumpi koskee sinua

Jos kaikki osakkaat ovat yhtä mieltä jaosta ja pesä on muuten selvitetty, kyse on sopimusjaosta, jonka voit koota ohjatusti. Jos osakkaiden välillä on erimielisyyttä, tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota ja mahdollisesti pesänjakajaa. Ohjattu palvelu kysyy osakkaiden mahdollisesta erimielisyydestä heti lomakkeen alussa ja ohjaa sinut oikeaan suuntaan.

Yhteenveto

Sopimusjaossa osakkaat sopivat jaosta keskenään ja allekirjoittavat perinnönjakokirjan – ja jako sitoo vasta, kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet sen. Toimitusjaossa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja toimittaa jaon, kun sopuun ei päästä. Ohjattu palvelu on tarkoitettu sopimusjakoon; erimielinen pesä edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – osakkaiden vapaus sopia jaosta (23 luvun 3 §), pesänjakajan määrääminen ja perukirjan liittäminen hakemukseen (23 luvun 4 §), pesänjakajan menettely (23 luvun 7–8 §), jakokirjan muotovaatimus (23 luvun 9 §) ja moitteen kuuden kuukauden määräaika muotovirheen osalta (23 luvun 10 §).
• Oikeusministeriön asetus eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista vuosina 2025–2027 (1021/2024), Finlex – hakemusasian 310 euron käsittelymaksu käräjäoikeudessa.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia sopimusjakoa ja toimitusjakoa koskeviin kysymyksiin.