Milloin perinnönjaon voi tehdä itse ja milloin tarvitset yksilöllistä neuvontaa

Moni perinnönjako on yllättävänkin suoraviivainen: kun perunkirjoitus on tehty ja osakkaat ovat yhtä mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan, jaon voi laatia ohjatusti itse. Osa tilanteista taas on sellaisia, että ne edellyttävät yksilöllistä oikeudellista arviota. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua tunnistamaan rehellisesti, kumpaan ryhmään tilanteesi kuuluu – ennen kuin ryhdyt jakoon.
Emme halua ohjata vaativaa tilannetta väärään paikkaan. Siksi käymme suoraan läpi viisi seikkaa, joiden kohdalla kannattaa hankkia tilanteeseen yksilöllistä neuvontaa.
Milloin perinnönjaon voi tehdä ohjatusti itse
Ohjattu palvelu sopii tilanteeseen, jossa kaikki seuraavat pitävät paikkansa:
- perunkirjoitus on jo toimitettu ja perukirja laadittu
- mahdollinen lesken ositus on tehty (tai vainaja ei ollut naimisissa)
- osakkaat ovat yhtä mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan
- pesä on kotimainen eikä siihen liity ulkomaankytkentöjä
- kaikki osakkaat ovat täysivaltaisia – ei alaikäisiä eikä edunvalvonnassa olevia
Kun tilanne on tällainen, jako on osakkaiden välinen sopimusjako, jonka voi koota selkeästi ja edullisesti ohjatusti.
Viisi tilannetta, jotka edellyttävät yksilöllistä neuvontaa
Seuraavat seikat tekevät perinnönjaosta tavallista vaativamman. Jos tunnistat tilanteestasi yhdenkin, suosittelemme hankkimaan yksilöllistä oikeudellista neuvontaa ennen jaon tekemistä. Ohjattu palvelu kysyy näistä heti lomakkeen alussa.
1. Lesken ositus on vielä tekemättä
Jos vainaja oli naimisissa, leskeen liittyvä ositus tai omaisuuden erottelu tehdään tavallisesti ennen perinnönjakoa. Sillä ratkaistaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu jaettavaan jäämistöön. Jos tämä on tekemättä, ei vielä tiedetä, mitä osakkaiden kesken jaetaan – jako tehtäisiin epävarmalle pohjalle.
Huomaa, että tämä lesken ositus kuoleman johdosta on eri asia kuin avioeron yhteydessä tehtävä ositus. Se on oma kokonaisuutensa ja kuuluu niihin tilanteisiin, jotka edellyttävät yksilöllistä arviota.
Ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa, kun vainaja oli avioliitossa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kuoleman johdosta tehtävä ositus toimitetaan lesken ja ensiksi kuolleen perillisten välillä, ja se on eri asia kuin puolisoiden välinen avioero-ositus.
2. Osakkaat ovat erimielisiä
Sopimusjako edellyttää, että kaikki osakkaat hyväksyvät jaon. Jos osakkaat ovat eri mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan, sopimusjakoa ei voi tehdä. Tällöin ratkaisuna on käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, joka toimittaa jaon. Käsittelemme sopimusjaon ja pesänjakajan toimittaman jaon eroa omassa oppaassaan.
Sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Jos sopua ei synny, käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesänjakajan, joka pyrkii ensin saamaan osakkaat sopimaan ja toimittaa muutoin jaon lain mukaan.
3. Esillä on lakiosavaatimus
Lakiosa turvaa rintaperillisten oikeuden osaan jäämistöstä. Jos joku rintaperillinen vaatii tai aikoo vaatia lakiosaansa, se voi vaikuttaa siihen, miten jäämistö on jaettava – erityisesti jos vainaja oli tehnyt testamentin. Tällainen tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota.
Lakiosaa käsitellään tarkemmin omassa oppaassaan, jossa kerromme, mitä se on ja miten se rajoittaa testamenttia.
Rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista, ja vaatimus voi vaikuttaa siihen, miten jäämistö on jaettava – erityisesti jos vainaja oli tehnyt testamentin.
4. Pesässä on ulkomaankytkentöjä
Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, joku osakkaista asuu ulkomailla tai tilanteeseen liittyy muuten toisen valtion oikeus, perinnönjakoon voi liittyä kysymyksiä siitä, minkä maan lakia sovelletaan. Tällainen tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota, jota ohjattu palvelu ei kata.
Ulkomaankytkennöissä toimivalta ja sovellettava laki määräytyvät EU:n perintöasetuksen mukaan, pääsääntönä vainajan viimeinen asuinpaikka. Tämä voi vaikuttaa siihen, minkä maan lakia perinnönjakoon sovelletaan.
5. Osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva henkilö
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnassa, hänen etunsa valvomiseen liittyy erityisiä vaatimuksia. Tällaisen osakkaan puolesta toimii edustaja, ja jakoon voi liittyä viranomaisen myötävaikutus. Tämä tekee jaosta vaativamman ja edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota.
Alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja). Jos edunvalvoja on itse osakkaana samassa pesässä, hän on esteellinen ja alaikäiselle on haettava edunvalvojan sijainen. Ilman pesänjakajaa tehtävä jakosopimus alaikäisen puolesta vaatii lisäksi edunvalvontaviranomaisen (DVV) luvan.
Tiesitkö?
Se, että tilanne edellyttää yksilöllistä neuvontaa, ei tarkoita, että jako olisi mahdoton – vaan että siinä on seikka, jonka oikea käsittely vaatii tilanteen yksilöllistä arviota. Lakitoimiston henkilökohtainen apu on tällöin tilanteeseen sopivampi vaihtoehto kuin valmis asiakirjapohja.
Näin ohjattu palvelu auttaa tunnistamaan tilanteen
Ohjattu palvelu kysyy nämä viisi seikkaa heti lomakkeen alussa. Jos vastauksesi viittaa siihen, että tilanne edellyttää yksilöllistä arviota, palvelu kertoo sen selvästi ja suosittaa yksilöllistä neuvontaa ennen jaon tekemistä. Näin et tee jakoa epävarmalla pohjalla.
Jos taas tilanne on selkeä ja osakkaat yhtä mieltä, pääset kokoamaan perinnönjakokirjan sujuvasti.
Tilanteesi on selkeä ja osakkaat yhtä mieltä? Aloita perinnönjakokirjan kokoaminen.
Aloita perinnönjakoYhteenveto
Perinnönjaon voi tehdä ohjatusti itse, kun perunkirjoitus on tehty, mahdollinen lesken ositus on selvä, osakkaat ovat yhtä mieltä, pesä on kotimainen ja kaikki osakkaat täysivaltaisia. Jos tilanteeseen liittyy tekemätön ositus, erimielisyys, lakiosavaatimus, ulkomaankytkentä tai alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva osakas, tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota. Rehellinen itsearvio heti alussa säästää myöhemmiltä ongelmilta.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastauksia siihen, milloin perinnönjaon voi tehdä itse.