Milloin perinnönjaon voi tehdä itse

Moni perinnönjako on yllättävänkin suoraviivainen: kun perunkirjoitus on tehty ja osakkaat ovat yhtä mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan, jaon voi laatia ohjatusti itse. Osa tilanteista taas on sellaisia, että ne edellyttävät yksilöllistä oikeudellista arviota. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua tunnistamaan rehellisesti, kumpaan ryhmään tilanteesi kuuluu – ennen kuin ryhdyt jakoon.

Emme halua ohjata vaativaa tilannetta väärään paikkaan. Siksi käymme suoraan läpi neljä seikkaa, joiden kohdalla kannattaa hankkia tilanteeseen yksilöllistä neuvontaa – ja sitä ennen lesken osituksen, joka ei enää ole niiden joukossa.

Milloin perinnönjaon voi tehdä ohjatusti itse

Ohjattu palvelu sopii tilanteeseen, jossa kaikki seuraavat pitävät paikkansa:

• perunkirjoitus on jo toimitettu ja perukirja laadittu
• mahdollinen lesken ositus on tehty, vainaja ei ollut naimisissa, tai ositus kootaan samaan asiakirjaan jaon kanssa
• osakkaat ovat yhtä mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan
• pesä on kotimainen eikä siihen liity ulkomaankytkentöjä
• kenenkään asioita ei hoida edunvalvontavaltuutettu, eikä kukaan tee oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa. Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan puolesta allekirjoittaa hänen edustajansa, ja jako tarvitsee silloin Digi- ja väestötietoviraston luvan

Kun tilanne on tällainen, jako on osakkaiden välinen sopimusjako, jonka voi koota selkeästi ja edullisesti ohjatusti.

Lesken ositus ei enää vaadi erillistä toimeksiantoa

Jos vainaja oli naimisissa, leskeen liittyvä ositus tai omaisuuden erottelu tehdään ennen perinnönjakoa. Sillä ratkaistaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu jaettavaan jäämistöön ja mikä jää leskelle.

Ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa, kun vainaja oli avioliitossa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen – näin sanoo perintökaaren 23 luvun 1 §. Kuoleman johdosta tehtävä ositus toimitetaan lesken ja ensiksi kuolleen perillisten välillä, ja se on eri asia kuin puolisoiden välinen avioero-ositus.

Tämä ei kuitenkaan enää ole syy hankkia erillistä toimeksiantoa. Kun ositusta ei ole tehty, osakkaat ja leski voivat toimittaa sen itse samalla kertaa jaon kanssa; allekirjoitettavaa tulee yksi asiakirja kahden sijaan. Osapuolet sopivat keskenään siitä, mitä leskelle tulee – palvelu kirjaa sovitun eikä laske avio-osia tai tasingon määrää.

Edellytykset ovat tällöin nämä – kaksi ensimmäistä koskevat nimenomaan ositusta, kaksi jälkimmäistä jokaista sopimusjakoa:

• perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesä on selvitetty eli velat maksettu – ennen sitä ei tiedetä, mitä jää jaettavaksi
• avio-oikeutta on jäljellä. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, toimitus on omaisuuden erottelu eikä ositus, eikä palvelu laadi erottelua
• kaikki osakkaat ja leski ovat yksimielisiä ja allekirjoittavat asiakirjan itse
• kenenkään asioita ei hoida edunvalvontavaltuutettu, eikä kukaan tee oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa. Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan puolesta allekirjoittaa hänen edustajansa, ja jako tarvitsee silloin Digi- ja väestötietoviraston luvan

Huomaa reitti: avioeroon liittyvää ositusta varten osituskirjan voi tehdä netissä omassa palvelussaan, ja kuolinpesän vastaava kulkee perinnönjakokirjan netissä kokoavan palvelun kautta. Termistön ja osapuolten eron käymme läpi oppaassa jäämistöositus.

Neljä tilannetta, jotka edellyttävät yksilöllistä neuvontaa

Seuraavat seikat tekevät perinnönjaosta tavallista vaativamman. Jos tunnistat tilanteestasi yhdenkin, suosittelemme hankkimaan yksilöllistä oikeudellista neuvontaa ennen jaon tekemistä. Ohjattu palvelu kysyy näistä heti lomakkeen alussa.

1. Osakkaat ovat erimielisiä

Sopimusjako edellyttää, että kaikki osakkaat hyväksyvät jaon. Jos osakkaat ovat eri mieltä siitä, miten jäämistö jaetaan, sopimusjakoa ei voi tehdä. Tällöin ratkaisuna on käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, joka toimittaa jaon. Käsittelemme sopimusjaon ja pesänjakajan toimittaman jaon eroa oppaassa sopimusjako vai toimitusjako.

Sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Jos sopua ei synny, käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesänjakajan, joka pyrkii ensin saamaan osakkaat sopimaan ja toimittaa muutoin jaon lain mukaan.

2. Esillä on lakiosavaatimus

Lakiosa turvaa rintaperillisten oikeuden osaan jäämistöstä. Jos joku rintaperillinen vaatii tai aikoo vaatia lakiosaansa, se voi vaikuttaa siihen, miten jäämistö on jaettava – erityisesti jos vainaja oli tehnyt testamentin. Tällainen tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota.

Lakiosaa käsitellään tarkemmin lakiosa-oppaassa, jossa kerromme, mitä se on ja miten se rajoittaa testamenttia.

Rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista, ja vaatimus voi vaikuttaa siihen, miten jäämistö on jaettava – erityisesti jos vainaja oli tehnyt testamentin. Määräaika ja vaatimuksen esittämistapa ovat perintökaaren 7 luvun 5 §:ssä: vaatimus on annettava testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Jos vaatimusta ei saada annettua tiedoksi siksi, että saaja väistelee tiedoksiantoa tai hänen osoitteensa on tuntematon, vaatimuksen voi tehdä saman ajan kuluessa myös virallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella.

3. Pesässä on ulkomaankytkentöjä

Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, joku osakkaista asuu ulkomailla tai tilanteeseen liittyy muuten toisen valtion oikeus, perinnönjakoon voi liittyä kysymyksiä siitä, minkä maan lakia sovelletaan. Tällainen tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota, jota ohjattu palvelu ei kata.

Ulkomaankytkennöissä toimivalta ja sovellettava laki määräytyvät EU:n perintöasetuksen (EU) N:o 650/2012 mukaan, pääsääntönä vainajan viimeinen asuinpaikka. Tämä voi vaikuttaa siihen, minkä maan lakia perinnönjakoon sovelletaan.

4. Osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva henkilö

Jos joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnassa, hänen etunsa valvomiseen liittyy erityisiä vaatimuksia. Tällaisen osakkaan puolesta toimii edustaja, ja jakoon voi liittyä viranomaisen myötävaikutus.

Ohjattu palvelu laatii perinnönjakokirjan, kun osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva: hänen puolestaan allekirjoittaa hänen edustajansa tai edunvalvojansa, ja jako tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan. Palvelu ei laadi jakokirjaa, kun jonkun asioita hoitaa edunvalvontavaltuutettu tai hän voi tehdä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa. Silloin tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota.

Alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja). Kaksi erillistä vaatimusta tulee tässä vastaan:

1. Lupa. Ilman pesänjakajaa tehtävä jakosopimus alaikäisen tai päämiehen puolesta vaatii edunvalvontaviranomaisen luvan. Digi- ja väestötietovirasto kuvaa vaatimuksen sivulla milloin edunvalvoja tarvitsee luvan: kun päämies on kuolinpesän osakas ja pesän varallisuutta halutaan jakaa, perinnönjakoon tarvitaan lupa. Vaatimuksen perusta on perintökaaren 23 luvun 3 §:ssä ja holhoustoimilain 34 §:ssä.
2. Esteettömyys. Edunvalvoja on perinnönjaossa esteellinen, jos osakkaana samassa pesässä on hän itse, hänen puolisonsa tai avopuolisonsa, hänen lapsensa (myös täysi-ikäinen) tai joku muu, jota hän edustaa jaossa. Silloin hänelle on haettava edunvalvojan sijainen. Muun edunvalvojan kuin alaikäisen lapsensa huoltajana olevan vanhemman esteellisyys ulottuu laajemmalle: läheisiä ovat edunvalvojan puoliso tai avopuoliso sekä edunvalvojan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi ja heidän puolisonsa, samoin edunvalvojan sisaruksen lapsi. Puolisukulaiset lasketaan mukaan. Edunvalvoja on esteellinen myös, jos hänen ja päämiehensä edut voivat muusta syystä joutua jaossa ristiriitaan. Huomaa, että alaikäisen huoltajien on toimittava yhdessä: jos toinen heistä on esteellinen, kumpikaan ei voi toimia edunvalvojana kyseisessä toimessa. Alaikäiset sisarukset voivat jakaa saman edunvalvojan, jos heidän etunsa eivät ole jaossa ristiriidassa keskenään.

Näin ohjattu palvelu auttaa tunnistamaan tilanteen

Kun teet perinnönjakokirjan netissä, ohjattu palvelu kysyy nämä viisi seikkaa heti lomakkeen alussa. Jos vastauksesi viittaa siihen, että tilanne edellyttää yksilöllistä arviota, palvelu kertoo sen selvästi ja suosittaa yksilöllistä neuvontaa ennen jaon tekemistä. Näin et tee jakoa epävarmalla pohjalla.

Jos taas tilanne on selkeä ja osakkaat yhtä mieltä, pääset kokoamaan perinnönjakokirjan sujuvasti.

Yhteenveto

Perinnönjaon voi tehdä ohjatusti itse, kun perunkirjoitus on tehty, osakkaat ovat yhtä mieltä, pesä on kotimainen eikä kenenkään asioita hoida edunvalvontavaltuutettu. Lesken ositus ei ole tälle este: jos sitä ei ole vielä toimitettu, se kootaan samaan asiakirjaan jaon kanssa. Alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva osakas ei myöskään ole este: hänen puolestaan allekirjoittaa hänen edustajansa. Jos tilanteeseen liittyy erimielisyys, lakiosavaatimus tai ulkomaankytkentä, tilanne edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota. Rehellinen itsearvio heti alussa säästää myöhemmiltä ongelmilta.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – lakiosavaatimuksen kuuden kuukauden määräaika (7 luvun 5 §), osituksen ensisijaisuus (23 luvun 1 §) sekä vajaavaltaisen osakkaan edustaminen jaossa (23 luvun 3 §).
• Laki holhoustoimesta (442/1999), Finlex – 34 §, jonka nojalla perinnönjaosta sopiminen ilman pesänjakajaa on luvanvarainen oikeustoimi.
• Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan, DVV ja milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen, DVV – lupamenettely ja esteellisyys käytännössä.
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, EUR-Lex – toimivalta ja sovellettava laki rajat ylittävissä perintöasioissa.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia siihen, milloin perinnönjaon voi tehdä itse.