Pesänjakaja – milloin tarvitaan, miten haetaan ja kuka maksaa
Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä henkilö, joka toimittaa perinnönjaon, kun kuolinpesän osakkaat eivät pääse siitä sopuun. Yksikin osakas voi hakea pesänjakajaa, eikä hakemusta tarvitse perustella. Pesänjakaja yrittää ensin saada osakkaat sopimaan. Jos sopua ei synny, hän jakaa pesän lain mukaan. Palkkio maksetaan pesän varoista.
Pesänjakajaa ei siis tarvita, kun kaikki osakkaat ovat yhtä mieltä. Silloin osakkaat voivat tehdä jaon itse sopimusjakona.
Mitä pesänjakaja tekee
Pesänjakaja vie jaon alusta loppuun:
- Kutsuu osakkaat. Hän päättää jaon ajan ja paikan ja kutsuu osakkaat toimitukseen todistettavasti.
- Yrittää saada aikaan sovun. Jos kaikki osakkaat ovat paikalla, hän yrittää saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus syntyy, jako tehdään sen mukaan.
- Jakaa pesän, jos sopua ei synny. Kukin osakas saa osan kaikenlaisesta omaisuudesta. Omaisuus, jota ei voi järkevästi jakaa, pannaan mahdollisuuksien mukaan samaan osaan. Jos jako ei muuten onnistu, käräjäoikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä omaisuutta myytäväksi.
- Laatii jakokirjan. Pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan itse ja toimittaa siitä kappaleen jokaiselle osakkaalle.
Osakas, joka on saanut kutsun ajoissa mutta jää pois, ei estä jakoa. Silloin pesänjakaja jakaa pesän lain mukaan.
Pesänjakaja ei ole sama kuin pesänselvittäjä. Pesänselvittäjä hoitaa pesää ja maksaa sen velat, pesänjakaja jakaa sen, mitä jää. Velkojen hoidosta ennen jakoa kerrotaan oppaassa kuolinpesän velat. Jos pesällä on pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, hän on pesänjakaja ilman erillistä määräystä, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä pesänjakajaksi ole määrätty ketään muuta.
Milloin pesänjakaja tarvitaan
Jako on pesänjakajan toimitettava, jos joku osakkaista sitä vaatii. Tavallisin syy on, että osakkaat eivät pääse sopuun jaosta. Erimielisyyden ei tarvitse olla suuri: yksi osakas riittää.
Pesänjakaja tarvitaan myös, jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Silloin osakkaat voivat jakaa pesän sopimallaan tavalla vain, jos ulosottomies antaa siihen luvan velkojan suostumuksella.
Kun osakkaat ovat yhtä mieltä, he voivat tehdä jaon itse, ja jakokirjan allekirjoittavat silloin osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa.
Näin pesänjakajaa haetaan
- Valitse käräjäoikeus. Hakemus jätetään siihen käräjäoikeuteen, jonka alueella vainajan kotikunta oli.
- Kirjoita hakemus. Hakijana voi olla kuka tahansa kuolinpesän osakas, eikä hakemusta tarvitse perustella. Hakemuksessa voi ehdottaa, kuka pesänjakajaksi määrätään.
- Liitä mukaan perukirja ja suostumus. Hakemukseen liitetään jäljennös perukirjasta ja ehdotetun pesänjakajan kirjallinen suostumus.
- Odota osakkaiden kuulemista. Ennen kuin pesänjakaja määrätään, kaikille osakkaille varataan tilaisuus kertoa mielipiteensä.
Käräjäoikeus perii hakemuksesta käsittelymaksun. Sen määrän ja lähteen näet sivulta perinnönjaon hinta, jossa ovat myös muut perinnönjaon kulut.
Pesänjakajaa ja pesänselvittäjää voi hakea samalla kertaa. Jos pesä on velkainen tai sen hoito ei suju, pesänselvittäjä voi olla tarpeen ennen jakoa.
Kuka pesänjakajaksi valitaan
Käräjäoikeus määrää pesänjakajaksi sopivan henkilön. Ketään ei määrätä pesänjakajaksi ilman hänen omaa suostumustaan.
Yleensä käräjäoikeus määrää sen henkilön, jota hakija ehdottaa. Jos joku osakkaista vastustaa ehdotusta, käräjäoikeus päättää valinnasta. Laajaan tai vaikeaan pesään voidaan määrätä useampi pesänjakaja.
Jos pesänjakaja osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi, käräjäoikeus voi vapauttaa hänet. Sitä voi pyytää kuka tahansa, jonka oikeus riippuu perinnönjaosta.
Kuka maksaa pesänjakajan palkkion
Pesänjakajalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja korvaukseen kuluistaan. Ne maksetaan kuolinpesän varoista, eli ne pienentävät jaettavaa omaisuutta ennen kuin osakkaat saavat osuutensa.
Palkkion suuruus riippuu pesän laadusta ja laajuudesta sekä siitä, kuinka paljon työtä jako vaatii. Siksi sitä ei voi tietää etukäteen.
Pesänjakaja vai sopimusjako
| Sopimusjako | Pesänjakajan toimittama jako | |
|---|---|---|
| Kuka päättää jaosta | Osakkaat yhdessä | Pesänjakaja, ellei osakkaita saada sopimaan |
| Milloin | Kaikki osakkaat ovat yhtä mieltä | Yksikin osakas vaatii pesänjakajaa |
| Kuka allekirjoittaa | Kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa | Pesänjakaja |
| Kulut | Asiakirja ja mahdolliset viranomaismaksut | Lisäksi käsittelymaksu sekä pesänjakajan palkkio ja kulut |
| Moittiminen | Muotovirheen vuoksi kuuden kuukauden kuluessa | Kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta |
Molempien tapojen eroja käydään tarkemmin läpi oppaassa sopimusjako vai toimitusjako.
Erimielinen pesä edellyttää yksilöllistä oikeudellista arviota, jota Sitovan palvelu ei kata. Jos osakkaat ovat yhtä mieltä, jaon voi koota itse perinnönjakokirjaksi ohjatusti.
Lähteet ja lisätiedot
- Perintökaari (40/1965), Finlex – sopimusjako ja pesänjakajan toimittama jako osakkaan vaatimuksesta tai ulosmitatun osuuden vuoksi (23 luvun 3 §), pesänjakajan määrääminen, perukirjan jäljennös, useampi jakaja, pesänselvittäjä jakajana ja palkkio (23 luvun 4 §), vapauttaminen (23 luvun 5 §), osakkaiden kuuleminen ja jakajan suostumus (23 luvun 6 §), toimitus ja sovinnon yrittäminen (23 luvun 7 §), jako ilman sopimusta ja myynti (23 luvun 8 §), jakokirja (23 luvun 9 §) ja moite (23 luvun 10 §). Konsolidoitu 14.11.2025, luettu 17.10.2026.
- Perintö, Tuomioistuimet.fi – toimivaltainen käräjäoikeus, kuka voi hakea, hakijan ehdotus ja osakkaan vastustus, kirjallinen suostumus sekä palkkio ja kulut. Luettu 17.10.2026.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastauksia pesänjakajaa koskeviin kysymyksiin.