Lesken asema ilman testamenttia – koti ja perintö

Puolison kuoltua leski joutuu usein kysymään asioita, joita ei ole koskaan tarvinnut ajatella: saanko jäädä kotiin, mitä minulle kuuluu ja mitä lasten kanssa pitää sopia. Hyvä uutinen on, että leskellä on laissa vahva asema myös ilman testamenttia. Tästä oppaasta näet, mitä leski saa, mitä hänen kannattaa ilmoittaa perunkirjoituksessa ja mitä testamentilla olisi voinut järjestää toisin.

Leski on kuolinpesän osakas

Leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes puolisoiden omaisuus on ositettu. Hän osallistuu siis pesän hoitoon ja perunkirjoitukseen, ja perukirjaan merkitään myös hänen omat varansa ja velkansa. Jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tai ositus on jo tehty, leski on osakas vain, jos hän on perillinen tai yleistestamentin saaja.

Kuolinpesän yleisestä hoidosta kerrotaan oppaassa kuolinpesä.

Oikeus kotiin

Lesken tärkein turva on oikeus kotiin. Perintökaaren mukaan leski saa pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan, kodiksi sopivan asunnon jakamattomana hallinnassaan – myös silloin, kun rintaperilliset vaativat perinnönjakoa tai vainaja on tehnyt testamentin toisen hyväksi. Edellytys on, ettei leskellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään aina lesken hallintaan.

Hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta asua ja käyttää asuntoa. Omistus siirtyy perillisille, mutta he eivät voi myydä asuntoa tai pantata sitä ilman lesken suostumusta. Hallintaoikeuteen liittyy puolestaan lesken vastuu tietyistä omaisuuden tarpeellisista kustannuksista hallinta-aikana.

Ositus: leski saa oman avio-osansa

Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ennen perinnönjakoa toimitetaan ositus, jossa erotetaan lesken osuus. Puolisoiden avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.

Laki suojaa tässä leskeä kahdella tavalla:

• Leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille, vaikka hän olisi varakkaampi.
• Jos vainaja oli varakkaampi, leski voi saada tasinkoa kuolinpesältä.

Leski voi myös vapaaehtoisesti luovuttaa omaisuuttaan tasinkona perillisille, ja tämä valinta merkitään perukirjaan. Kuoleman jälkeisestä osituksesta kerrotaan oppaassa jäämistöositus.

Periikö leski?

Se riippuu siitä, jäikö vainajalta lapsia:

• Jos rintaperillisiä on, he perivät vainajan. Leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on oma avio-osansa ja oikeus kotiin.
• Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii koko jäämistön. Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat tai sisarukset jälkeläisineen saavat lesken pesästä ensiksi kuolleen osuutta vastaavan osan.

Koko perimysjärjestys on kuvattu oppaassa perimysjärjestys.

Mitä leskeltä kysytään perunkirjoituksessa

Verohallinto pyytää perukirjaan tiedot lesken omista varoista ja veloista sekä kolmesta lesken asemaan liittyvästä valinnasta:

• onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
• luovuttaako leski omaisuuttaan tasinkona puolison perillisille,
• pidättääkö leski hallintaoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.

Hallintaoikeudesta kannattaa ilmoittaa jo perunkirjoituksessa, jotta se merkitään perukirjaan. Leski voi luopua hallintaoikeudesta myöhemmin milloin tahansa, esimerkiksi erillisellä ilmoituksella tai asunnon myynnin yhteydessä.

Lesken asema verotuksessa

Pelkästä hallintaoikeudesta ei mene perintöveroa. Kun leski pitää hallintaoikeuden asuntoon, sen arvo vähennetään niiden perillisten perintöverotuksessa, jotka saavat asunnon omistusoikeuden. Verohallinto tekee vähennyksen automaattisesti perukirjan tietojen perusteella.

Jos leski perii, hänen veronalaisesta osuudestaan vähennetään puolisovähennys, ja perintöosuus on verosta vapaa, jos se tai vähennyksen jälkeen jäävä osa ei nouse verovapaan rajan yläpuolelle. Luvut on koottu oppaaseen perintövero.

Mitä testamentti olisi muuttanut

Laki turvaa lesken kodin ja avio-osan, mutta ei tee hänestä perillistä, jos vainajalla on lapsia. Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat antaa toisilleen omaisuutensa omistus- tai hallintaoikeudella ja määrätä, mitä lesken jälkeen tapahtuu. Rintaperillisten lakiosa rajoittaa testamenttia, mutta sen puitteissa lesken asemaa voi vahvistaa merkittävästi. Tästä kerrotaan oppaassa keskinäinen testamentti.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – puolison perintöoikeus ja lesken oikeus kotiin (3 luvun 1 ja 1 a §), avustus (8 luvun 2 §), käyttöoikeuden sisältö (12 luvun 3–6 §), lesken asema osakkaana (18 luvun 1 §) ja perukirjan sisältö (20 luvun 4 §). Luettu 24.9.2026.
• Avioliittolaki (234/1929), Finlex – ositus kuoleman jälkeen ja lesken oikeus olla luovuttamatta omaisuuttaan (85 ja 103 §). Luettu 24.9.2026.
• Hallintaoikeus perintöverotuksessa, Verohallinto – lesken hallintaoikeus ja hallintaoikeusvähennys. Luettu 24.9.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – leskeltä perukirjaan pyydettävät tiedot. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia lesken asemaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.