Perimysjärjestys – kuka perii ilman testamenttia

Kun ihminen kuolee eikä hän ole tehnyt testamenttia, laki ratkaisee, kuka hänen omaisuutensa saa. Järjestystä kutsutaan perimysjärjestykseksi, ja se on kirjattu perintökaareen. Tästä oppaasta näet, missä järjestyksessä perilliset perivät, kuinka suuren osuuden kukin saa, mikä on puolison asema – ja mitä testamentti voi muuttaa.

Perimysjärjestys lyhyesti

Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään, joita kutsutaan parenteeleiksi. Seuraava ryhmä perii vain, jos edellisessä ei ole ketään:

1. Rintaperilliset – vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä.
2. Vanhemmat – ja heidän jälkeensä vainajan sisarukset ja sisarusten jälkeläiset.
3. Isovanhemmat – ja heidän jälkeensä heidän lapsensa eli vainajan sedät, tädit ja enot.

Aviopuoliso ei kuulu näihin ryhmiin, mutta hänellä on oma, vahva asemansa: jos lapsia ei ole, leski perii ennen vanhempia ja sisaruksia. Jos perillisiä ei ole lainkaan, perintö menee valtiolle.

1. Rintaperilliset

Lähimpinä perivät lapset, ja kukin lapsi saa yhtä suuren osan. Jos joku lapsista on kuollut, hänen jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa, ja jokainen haara saa yhtä suuren osan.

Haarat perivät tasan

Vainajalla oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ja jättänyt kaksi lasta. Perintö jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan. Elossa olevat lapset saavat kumpikin kolmanneksen, ja kuolleen lapsen kaksi lasta jakavat kolmanneksen keskenään – kumpikin saa kuudesosan.

Rintaperillisillä on myös lakiosa: puolet perintöosuudesta on heille turvattu, vaikka perittävä tekisi testamentin. Lakiosasta kerrotaan oppaassa lakiosa, ja rintaperillisten osuudet murto-osina voit laskea lakiosalaskurilla.

Puolison asema

Jos vainaja oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, koko jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle. Vanhemmat ja sisarukset eivät silloin peri vielä mitään.

Heidän oikeutensa kuitenkin säilyy. Kun leskikin aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat tai sisarukset ja heidän jälkeläisensä saavat lesken pesästä sen osan, joka vastaa ensiksi kuolleen omaisuutta – lähtökohtaisesti puolet. Leski ei voi testamentilla määrätä tästä osasta. Jos leskeltä ei jää omia perillisiä, ensiksi kuolleen sukulaiset saavat hänenkin osuutensa.

Jos vainajalta jäi lapsia, leski ei peri ilman testamenttia. Hänellä on kuitenkin oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallinnassaan, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa, ja tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään aina hänen hallintaansa. Jos puolisoilla oli avio-oikeus, leski saa osituksessa oman osuutensa ennen kuin perillisten perintö jaetaan.

2. Vanhemmat ja sisarukset

Jos rintaperillisiä eikä leskeä ole, perintö menee vanhemmille, kummallekin puolet. Jos toinen vanhemmista on kuollut, hänen osansa jakavat vainajan sisarukset, ja kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Sisarpuolet saavat osuutensa siitä, mikä olisi tullut heidän yhteiselle vanhemmalleen. Jos sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole mutta toinen vanhemmista elää, hän saa koko perinnön.

3. Isovanhemmat, sedät, tädit ja enot

Jos lähempiä perillisiä ei ole, perivät isovanhemmat. Kuolleen isovanhemman osan saavat hänen lapsensa eli vainajan sedät, tädit ja enot. Perimysjärjestys päättyy tähän: serkut ja kaukaisemmat sukulaiset eivät peri.

Jos perillisiä ei ole lainkaan, perintö menee valtiolle. Valtio voi harkintansa mukaan luovuttaa omaisuuden kokonaan tai osittain vainajan läheiselle tai tietyille kunnille.

Mitä testamentti muuttaa

Perimysjärjestys on laissa säädetty oletus – sitä noudatetaan silloin, kun perittävä ei ole muuta määrännyt. Testamentilla voi määrätä omaisuudestaan toisin, esimerkiksi

• turvata puolison aseman myös silloin, kun on lapsia,
• jättää omaisuutta avopuolisolle, joka ei muuten peri,
• muistaa ystävää, kummilasta tai hyväntekeväisyyttä,
• ohjata omaisuuden kulkua kahden peräkkäisen kuoleman yli.

Testamentin rajana on rintaperillisten lakiosa: sitä ei voi testamentilla ohittaa, jos rintaperillinen vaatii sen. Lakiosa on rintaperillisillä sekä ottolapsella ja hänen jälkeläisillään – vanhemmilla ja sisaruksilla sitä ei ole.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – rintaperilliset (2 luvun 1 §), vanhemmat ja sisarukset (2 luvun 2 §), isovanhemmat (2 luvun 3 §), muut sukulaiset eivät peri (2 luvun 5 §), puolison perintöoikeus ja toissijaisperilliset (3 luvun 1 ja 2 §), lesken oikeus pitää koti hallinnassaan (3 luvun 1 a §), vireillä oleva avioero (3 luvun 7 §), lakiosa (7 luvun 1 §) sekä valtion oikeus perintöön (5 luvun 1 ja 2 §). Luettu 24.9.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – perimysjärjestys ja avopuolison asema kuolinpesässä. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia perimysjärjestystä koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.