Testamentti avopuolisolle – miksi se tarvitaan

Moni avopari on elänyt yhdessä vuosia tai vuosikymmeniä, kasvattanut lapsia ja ostanut yhteisen kodin. Silti avopuoliso ei peri toista ilman testamenttia. Laki kohtelee avopuolisoita perinnössä eri tavalla kuin aviopuolisoita, ja ero tulee usein yllätyksenä vasta, kun se on jo ratkennut. Tästä oppaasta näet, mitä avopuolisolle kuuluu ilman testamenttia ja mitä testamentilla voi järjestää.

Avopuoliso ei ole perillinen

Perintökaaren perimysjärjestykseen kuuluvat vainajan sukulaiset ja aviopuoliso. Avopuoliso ei kuulu niihin, eikä hän ole kuolinpesän osakas, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Vainajan omaisuus menee hänen lapsilleen tai, jos lapsia ei ole, hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen – ei avopuolisolle.

Avopuolisolla ei myöskään ole lesken lakisääteistä oikeutta pitää yhteistä kotia hallinnassaan. Se oikeus kuuluu aviopuolisolle. Jos koti oli vainajan nimissä, avopuoliso on sen suhteen perillisten varassa.

Mitä avopuolisolle kuuluu ilman testamenttia

Avopuoliso ei jää tyhjin käsin, mutta hänen asemansa perustuu omaan omaisuuteen, ei perintöön. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettua lakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Sen mukaan

• kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja avopuolison tai vainajan perillisen vaatimuksesta toimitetaan omaisuuden erottelu,
• yhteinen omaisuus jaetaan omistusosuuksien mukaan, ja irtaimen esineen katsotaan kuuluvan molemmille yhtä suurin osuuksin, jos ei voida osoittaa muuta,
• avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on panoksellaan yhteistalouden hyväksi – esimerkiksi työllä tai varoillaan – auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan.

Hyvitys on vaadittava ajoissa. Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, ellei kannetta ole nostettu tai pesänjakajaa haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta.

Lisäksi perintökaari mahdollistaa, että avopuolisolle annetaan jäämistöstä avustusta, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt kuoleman vuoksi ja avustus on tarpeen. Avustus on harkinnanvarainen, eikä siihen voi luottaa suunnitelmana.

Testamentti ratkaisee

Testamentilla avopuoliso voi saada toisen omaisuutta joko omistusoikeudella tai hallintaoikeudella. Hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää omaisuutta, esimerkiksi asua yhteisessä kodissa, vaikka omistus siirtyy vainajan lapsille. Testamentin tyypeistä kerrotaan oppaassa testamentin tyypit.

Jos testamentin tekijällä on rintaperillisiä, heillä on lakiosa: puolet siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Lakiosa ei toteudu itsestään: lapsen on vaadittava se. Jos hän vaatii, testamentti on tehoton siltä osin kuin se estäisi häntä saamasta lakiosaansa. Muusta osasta testamentin tekijä voi määrätä vapaasti. Moni avopari ratkaisee tilanteen antamalla toiselle hallintaoikeuden kotiin ja omistusoikeutta sen verran kuin lakiosat sallivat. Lakiosasta kerrotaan oppaassa lakiosa.

Kumpikin oma testamentti vai keskinäinen?

Avopuolisot voivat tehdä toistensa hyväksi kumpikin oman testamenttinsa tai yhteisen keskinäisen testamentin. Keskinäisessä testamentissa voidaan samalla määrätä, mitä omaisuudelle tapahtuu, kun myös toinen kuolee – esimerkiksi että se jaetaan molempien lapsille. Tämä on uusperheissä usein tärkeää, koska ilman määräystä toisen avopuolison lapset eivät peri toista.

Kummassakin tapauksessa noudatetaan testamentin muotovaatimuksia: testamentti tehdään kirjallisesti, ja kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa läsnä. Keskinäisestä testamentista kerrotaan oppaassa keskinäinen testamentti.

Avopuoliso ja perintövero

Perintöverotuksessa avopuoliso kuuluu lähtökohtaisesti II veroluokkaan, jonka asteikko on selvästi kireämpi. Hän kuuluu kuitenkin I veroluokkaan ja saa puolisovähennyksen, jos häneen ja vainajaan sovelletaan kuolinvuoden tuloverotuksessa puolisoita koskevia säännöksiä: he ovat eläneet jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja olleet aiemmin naimisissa keskenään tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Lukujen osalta katso perintövero.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – perilliset (2 luku), aviopuolison oikeus kotiin (3 luvun 1 a §), avustus avopuolisolle (8 luvun 2 §), testamentin muoto (10 luvun 1 §) ja lakiosa (7 luvun 1 §). Luettu 24.9.2026.
• Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011), Finlex – soveltamisala ja määritelmä (1 ja 3 §), omaisuuden erottelu (4–7 §) ja hyvitys (8 ja 9 §). Luettu 24.9.2026.
• Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940), Finlex – veroluokat ja puolisovähennys (11 ja 12 §). Luettu 24.9.2026.
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto – avopuoliso ei ole kuolinpesän osakas ilman testamenttia. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia avopuolison perintöoikeutta ja testamenttia koskeviin kysymyksiin.