Keskinäinen testamentti – näin puolisot turvaavat toistensa aseman

Keskinäinen testamentti on puolisoiden yleisin tapa turvata toistensa asema kuoleman varalta. Sen ydinajatus on yksinkertainen: kumpikin haluaa, että toinen selviää taloudellisesti ja voi esimerkiksi jatkaa asumista yhteisessä kodissa, vaikka toinen kuolisi ensin. Tästä oppaasta saat selkeän kuvan siitä, mitä keskinäinen testamentti on, miten se tehdään ja mitä valintoja siihen liittyy – erityisesti omistus- ja hallintaoikeuden välillä.

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti on testamentti, jolla kaksi henkilöä testamenttaavat omaisuutensa toisilleen samalla asiakirjalla. Yleisin tilanne on puolisoiden keskinäinen testamentti, jonka tarkoitus on turvata eloon jäävän puolison eli lesken asema.

Keskinäinen testamentti eroaa tavallisesta yhden henkilön testamentista siinä, että siinä on kaksi tekijää ja kaksi allekirjoitusta. Molemmat tekevät testamentin, ja sen sisältö koskee kummankin omaisuutta. Muuten siihen pätevät samat muoto- ja todistamisvaatimukset kuin testamenttiin yleensä.

Mihin keskinäistä testamenttia käytetään

Keskinäisen testamentin tavallisin tavoite on turvata lesken asema. Ilman testamenttia leski voi joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi lapset perivät osuutensa heti ja yhteinen koti tai muu omaisuus on jaettava. Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat sopia toisin.

Keskinäisellä testamentilla voidaan tyypillisesti:

• turvata lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin
• määrätä, saako leski omaisuuden omistukseensa vai käyttöönsä
• määrätä toissijaisesti, kenelle omaisuus menee, kun molemmat ovat kuolleet
• selkeyttää perheen tilannetta ja vähentää riitoja

Sen mukaan, kumpi vaihtoehto valitaan, eloonjäänyt saa ensiksi kuolleen omaisuuden joko täydellä omistusoikeudella tai pelkällä hallintaoikeudella. Omistusoikeudella leski voi määrätä omaisuudesta vapaasti, kun taas hallintaoikeus antaa oikeuden käyttää omaisuutta ja saada sen tuoton omistuksen siirtyessä esimerkiksi lapsille. Riippumatta valinnasta leskellä on vähimmäissuojana oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuinirtaimisto.

Omistusoikeus vai hallintaoikeus?

Keskinäisen testamentin tärkein sisällöllinen valinta on, millaisen oikeuden leski saa. Tämä vaikuttaa sekä lesken vapauteen määrätä omaisuudesta että muun muassa verotukseen.

Täysi omistusoikeus leskelle

Leski saa omaisuuden täydellä omistusoikeudella ja voi pääsääntöisesti määrätä siitä vapaasti. Tämä antaa leskelle eniten vapautta, mutta voi vaikuttaa siihen, mitä lapsille lopulta jää ja miten perintöä verotetaan.

Hallintaoikeus leskelle

Leski saa oikeuden käyttää omaisuutta ja sen tuottoa – esimerkiksi asua yhteisessä kodissa – mutta omistusoikeus siirtyy esimerkiksi suoraan lapsille. Tämä turvaa lesken arjen, mutta säilyttää omaisuuden lasten omistuksessa.

Verotuksellisesti valinnalla on iso merkitys: pelkän hallintaoikeuden saava leski ei maksa saannosta perintöveroa, ja omistajan (esimerkiksi lasten) perintöverotuksessa saannon arvosta vähennetään hallintaoikeuden arvo. Täydellä omistusoikeudella saatu omaisuus taas verotetaan leskellä koko käyvästä arvosta. Voimassa olevat veroasteikot ja hallintaoikeusvähennyksen laskentaperusteet löytyvät vero.fi-palvelusta.

Esimerkkitilanne

Liisalla ja Markulla on yhteinen koti ja kaksi aikuista lasta. He haluavat varmistaa, että kumpi tahansa heistä saa jäädä asumaan kotiin loppuelämänsä, jos toinen kuolee ensin. He tekevät keskinäisen hallintaoikeustestamentin: leski saa oikeuden käyttää yhteistä omaisuutta, ja omistus siirtyy lopullisesti lapsille vasta, kun molemmat ovat kuolleet. Lasten lakiosa otetaan huomioon.

Toissijaismääräykset

Keskinäiseen testamenttiin liittyy usein toissijaismääräys: määräys siitä, kenelle omaisuus menee, kun molemmat tekijät ovat kuolleet. Tämä on tärkeä, jotta omaisuus päätyy lopulta sinne, minne puolisot haluavat – esimerkiksi yhteisille lapsille tai kummankin omille perillisille.

Ilman toissijaismääräystä voi syntyä epäselvyyttä siitä, kenelle omaisuus lopulta kuuluu lesken jälkeen. Hyvin laadittu keskinäinen testamentti ratkaisee tämän etukäteen.

Toissijaismääräyksellä eloonjäänyt saa vallita omaisuutta elinaikanaan, mutta ei saa testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka toissijaismääräyksen mukaan kuuluu toissijaissaajille. Määräys syrjäyttää perintökaaren olettamasäännökset puolison perimyksestä; ilman toissijaismääräystä omaisuus jakautuu näiden olettamasäännösten mukaan, jolloin ensin kuolleen omaisuus voi lesken jälkeen palautua tämän sukuun.

Muuttaminen ja peruuttaminen

Koska keskinäinen testamentti on kahden henkilön yhteinen järjestely, sen muuttamiseen ja peruuttamiseen liittyy erityispiirteitä, joita tavallisessa yhden henkilön testamentissa ei ole. Elinaikana puolisot voivat yleensä yhdessä muuttaa testamenttiaan, mutta tilanne voi olla toinen toisen tekijän kuoltua.

Tämä on tärkeää tiedostaa: keskinäinen testamentti ei välttämättä ole yhtä vapaasti yksin peruutettavissa kuin tavallinen testamentti.

Keskinäinen testamentti ja lakiosa

Keskinäinen testamentti ei poista rintaperillisten oikeutta vaatia lakiosaansa. Vaikka puolisot testamenttaisivat kaiken toisilleen, lapsilla voi olla oikeus vaatia oma osuutensa. Siksi keskinäinen testamentti kannattaa laatia niin, että lakiosa on otettu huomioon – muuten lesken turvaksi tarkoitettu määräys voi toteutua vain osittain.

Lakiosan ja lesken aseman yhteensovittaminen on yksi keskinäisen testamentin keskeisistä kysymyksistä, ja se kannattaa miettiä huolella.

Testamentti on tehoton siltä osin kuin se estäisi rintaperillistä saamasta lakiosaansa, jos lakiosaa vaaditaan määräajassa. Hallintaoikeusmuotoisessa keskinäisessä testamentissa lakiosavaatimus murtaa hallintaoikeuden vain lakiosan osalta, joten muutoin lesken asema säilyy. Lisäksi leskellä on vähimmäissuojana oikeus pitää yhteinen koti jakamattomana hallinnassaan testamentista ja lakiosavaatimuksesta huolimatta.

Miksi tämä kannattaa tehdä huolella

Keskinäinen testamentti koskettaa kahden ihmisen ja usein koko perheen tulevaisuutta. Siinä yhdistyvät lesken aseman turvaaminen, lasten lakiosa, toissijaismääräykset ja testamentin määrämuoto – ja virhe paljastuu vasta silloin, kun toinen puolisoista on jo kuollut eikä asiaa voi enää korjata.

Ohjattu palvelu kysyy oikeat tiedot teidän tilanteeseenne, auttaa valitsemaan omistus- ja hallintaoikeuden välillä, huolehtii kahdesta tekijästä ja allekirjoituksesta sekä muistuttaa muoto- ja todistamisvaatimuksista. Näin keskinäinen testamentti turvaa lesken aseman juuri niin kuin tarkoititte.