Ositus avioerossa – näin omaisuus jaetaan

Kun avioliitto päättyy, omaisuussuhteet on purettava. Tätä kutsutaan ositukseksi. Ositus on usein avioeron konkreettisin ja tunnepitoisin osa: siinä ratkaistaan, kuka saa asunnon, miten säästöt jaetaan ja maksaako toinen toiselle tasinkoa. Tästä oppaasta saat selkeän kuvan siitä, miten ositus avioerossa toimii, mitä tasinko tarkoittaa, milloin ositus voidaan tehdä ja miten jaosta laaditaan asiakirja.

Mitä ositus tarkoittaa

Avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa ja hallitsee omaa omaisuuttaan. Avioliiton päättyessä tämä omaisuus jaetaan – ja jaon lähtökohta on avio-oikeus. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Käytännössä tämä toteutetaan osituksessa: omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan, ja se, jolla on enemmän, maksaa toiselle erotuksen.

Osituksessa kummankin avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään ensin hänen velkansa, minkä jälkeen näin saadut säästöt lasketaan yhteen ja puolitetaan. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus – esimerkiksi avioehdolla poissuljettu – jää laskelman ulkopuolelle.

Ositus vai omaisuuden erottelu

Kaikissa avioeroissa ei tehdä varsinaista ositusta. Ratkaisevaa on, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen:

• Ositus tehdään, kun avio-oikeus on voimassa. Omaisuus tasataan, ja tasinkoa voidaan maksaa.
• Omaisuuden erottelu tehdään, kun avio-oikeutta ei ole – esimerkiksi silloin, kun puolisot ovat tehneet avioehdon, jolla avio-oikeus on suljettu pois. Tällöin kumpikin pitää oman omaisuutensa eikä tasinkoa makseta.

Ero näiden kahden välillä on käytännössä suuri, ja se kannattaa selvittää ennen asiakirjan laatimista. Olemme käsitelleet eron tarkemmin oppaassa ositus vai omaisuuden erottelu. Jos eroprosessin kulku on vielä epäselvä, aloita oppaasta näin avioero etenee.

Mikä tasinko on

Tasinko on osituksessa maksettava tasauserä. Kun omaisuus tasataan, se puoliso, jolla on enemmän nettovarallisuutta, suorittaa toiselle erotuksen. Näin molemmille jää avio-oikeuden mukainen osuus. Tasinko voidaan maksaa rahana tai luovuttamalla omaisuutta.

Kummankin avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään velat, säästöt lasketaan yhteen ja puolitetaan; enemmän omistava luovuttaa toiselle tasinkoa. Tasingon maksaja saa valita, mitä omaisuutta luovuttaa, ja voi suorittaa tasingon myös rahana.

Osituskirja-palvelussa kirjaat kummankin varat ja velat sekä sen, kummalle mikin jää. Palvelu laskee niistä avio-osat ja tasingon: tasinkoa suorittaa se puoliso, jolla on ennen jakoa enemmän nettovarallisuutta. Jos valitussa jaossa maksetaan rahaa enemmän kuin tasinko on, tai rahaa maksaa puoliso, jolla on itsellään oikeus tasinkoon, tältä osin maksu ei ole tasinkoa vaan vastiketta, ja asiakirja kirjaa sen erikseen. Jos vastiketta vastaan siirtyy kiinteistö, asunto-osakkeita tai muita arvopapereita, saaja voi joutua maksamaan tältä osin varainsiirtoveroa. Omaisuuden erottelussa, jossa kiinteistö tai sen osa siirtyy puolisolta toiselle, lomake kysyy, maksetaanko siirrosta vastiketta, ja asiakirja kirjaa vastauksen.

Laskennan vaiheet esimerkin kanssa, lesken erityisasema ja tasingon verokohtelu on koottu omaan oppaaseensa: tasinko – mikä se on ja miten se lasketaan.

Milloin ositus voidaan toimittaa

Ositusta ei tehdä missä tahansa vaiheessa, vaan se edellyttää ositusperustetta. Käytännössä ositusperuste syntyy, kun avioero on tullut vireille. Tämä kytkee osituksen eroprosessin etenemiseen.

Ositusperuste syntyy, kun avioeroasia tulee vireille käräjäoikeudessa; tähän hetkeen "jäädytetään" avio-oikeuden piiri, eikä vireilletulon jälkeen ansaittuun, peritysti tai lahjana saatuun omaisuuteen ole toisella avio-oikeutta. Ositus voidaan toimittaa heti ositusperusteen synnyttyä, jo harkinta-aikana.

Säännös on avioliittolain 103 c §:ssä. Sen lisäsi lakiin laki 982/2025, jonka voimaantulosäännöksestä myös viiden vuoden siirtymäaika tulee. Puolisot voivat sopia pidemmästä määräajasta 103 d §:n mukaisella, DVV:lle rekisteröitävällä sopimuksella.

Miten ositus dokumentoidaan

Kun osapuolet ovat sopineet omaisuuden jaosta, siitä laaditaan asiakirja – osituskirja (tai omaisuuden erottelukirja, jos kyseessä on erottelu). Tämä on sopimusositus: osapuolet sopivat jaosta keskenään ja saattavat sen voimaan oikeassa määrämuodossa.

Hyvä osituskirja sisältää ainakin:

• osapuolet – molempien nimet, henkilötunnukset ja osoitteet
• ositusperusteen – avioeron vireilletulo, johon ositus perustuu
• menettelyn – onko kyseessä ositus vai omaisuuden erottelu
• omaisuuden jaon – mitä kumpikin saa tai pitää, yksilöitynä
• mahdollisen tasingon – maksetaanko tasinkoa, kuka maksaa kenelle
• allekirjoitukset ja todistamisen – molemmat osapuolet allekirjoittavat, ja asiakirja todistetaan

Nämä ovat samat kohdat, jotka ohjattu lomake käy läpi järjestyksessä: osituskirjan sisällön voi koota ohjatusti verkossa, jolloin menettely, jaon kuvaus ja mahdollinen tasinko tulevat asiakirjaan omina kohtinaan. Allekirjoittaminen ja todistaminen jäävät silti osapuolten tehtäväksi.

Kahden todistajan vaatimus tulee laista kahta reittiä: avioliittolain 98 § määrää, että ositus toimitetaan samassa järjestyksessä kuin perinnönjako, ja perintökaaren 23 luvun 9 § edellyttää, että osapuolten itse toimittamasta jaosta laadittu asiakirja on heidän allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistettava.

Kuka on esteellinen, ratkaistaan lain oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä 1 §:n mukaan. Todistaja on esteellinen, jos hän on osituksen osapuoli tai ositus tehdään hänen hyväkseen. Esteellinen on myös osapuolen nykyinen tai entinen aviopuoliso, nykyinen avopuoliso, sisarus tai sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (esimerkiksi vanhempi, isovanhempi, lapsi tai lapsenlapsi) sekä henkilö, jolla on osapuoleen vastaava läheinen suhde. Lisäksi esteellinen on alle 15-vuotias ja henkilö, joka ei henkisen toimintansa häiriintymisen vuoksi ilmeisesti ymmärrä todistamisen merkitystä. Täysi-ikäisiä todistajia kannattaa silti suosia, vaikka laki ei sitä edellytä.

Voiko ositusta moittia

Tehtyä ositusta voidaan tietyissä tilanteissa moittia tai sovitella, jos sen lopputulos on virheellinen tai johtaa kohtuuttomaan tulokseen toiselle osapuolelle. Tämä on kuitenkin poikkeus, ei pääsääntö – hyvin laadittu, selkeä ja tasapuolinen ositus on epätodennäköisemmin moittimisen kohteena.

Tässä on tärkeää erottaa toisistaan kaksi eri reittiä, joilla on eri aikarajat. Yleisen "kaiken voi riitauttaa kuudessa kuukaudessa" -säännön sijaan ratkaisee se, mihin vaatimus perustuu.

1. Muotoon perustuva moite – kuusi kuukautta

Avioliittolain 106 §:n mukaan osituksen moitteeseen sovelletaan samaa kuin perinnönjaon moitteeseen, ja perintökaaren 23 luvun 10 §:ssä säädetään näin:

• Pesänjakajan toimittama ositus. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta.
• Osapuolten itse toimittama ositus. Sama kuuden kuukauden määräaika koskee sopimusositusta silloin, kun moitteen peruste on nimenomaan se, ettei ositusta ole tehty säädetyssä muodossa. Tämä on pykälän 2 momentti, ja se koskee vain muotovirhettä – ei kaikkia mahdollisia vaatimuksia.

2. Pätemättömyys tai kohtuullistaminen – "kohtuullinen aika"

Sopimusosituksen julistamista pätemättömäksi tai sen kohtuullistamista voidaan vaatia myös muilla perusteilla, esimerkiksi avioliittolain 103 b §:n osituksen sovittelun tai varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla. Tällaiselle kanteelle ei ole laissa säädetty määräaikaa.

Korkein oikeus on kuitenkin katsonut, että kanne on nostettava kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun perusteena olevat seikat ovat tulleet kantajan tietoon ja on käynyt ilmeiseksi, ettei sovintoon päästä. Kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Ratkaisussa KKO 2003:23 kohtuullistamiskanne, joka nostettiin runsaat kaksi ja puoli vuotta sopimusosituksen allekirjoittamisesta, katsottiin nostetuksi liian myöhään – mutta ratkaisusta ilmenee myös, ettei kuuden kuukauden moiteaikaa sellaisenaan sovelleta tähän vaatimustyyppiin.

Käytännön johtopäätös: älä oleta, että kuusi kuukautta on aina se raja. Muotovirheessä se on, muissa perusteissa mittapuuna on kohtuullinen aika – ja kummassakin tapauksessa viivyttely heikentää asemaa.

Sovitteluvaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai sen jälkeen; jälkikäteen tehtynä siihen sovelletaan, mitä osituksen moitteesta ja pätemättömäksi julistamisesta on voimassa (AL 103 b § 3 mom.). Sovittelussa otetaan huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi. Huomaa myös, että ositusta, jossa avio-oikeus on todettu vanhentuneeksi, ei voida 103 b §:n nojalla sovitella lainkaan.

Miksi tämä kannattaa tehdä huolella

Ositus tehdään usein tilanteessa, jossa tunteet ovat pinnassa ja osapuolten välit voivat olla kireät. Epäselvä tai puutteellinen osituskirja voi johtaa erimielisyyksiin myöhemmin – juuri silloin, kun asiaan on vaikea palata. Selkeä, oikein laadittu asiakirja, jossa omaisuus on yksilöity tarkasti ja jaon ehdot on kirjattu yksiselitteisesti, vähentää riitojen riskiä.

Ohjattu palvelu kysyy oikeat tiedot tilanteeseesi – onko kyseessä ositus vai erottelu, mitä kumpikin saa ja maksetaanko tasinkoa – ja muotoilee asiakirjan selkeästi sekä muistuttaa muoto- ja todistamisvaatimuksista.

Lähteet ja lisätiedot

• Avioliittolaki (234/1929), Finlex – osituksen toimittaminen (85 §), osituslaskelma ja säästöjen puolittaminen (99–100 §), tasingon suoritustapa (103 §), sovittelu (103 b §), avio-oikeuden vanhentuminen (103 c §) ja osituksen moite (106 §).
• Laki avioliittolain muuttamisesta (982/2025), Finlex – säädös, jolla 103 c ja 103 d § lisättiin lakiin 1.6.2026 alkaen, sekä sen voimaantulosäännös.
• KKO 2003:23, Finlex – sopimusosituksen kohtuullistamiskanne on nostettava kohtuullisessa ajassa; kuuden kuukauden moiteaikaa ei sovelleta tällaiseen vaatimukseen.
• Perintökaari (40/1965), Finlex – jakokirjan allekirjoitus ja kahden esteettömän todistajan vaatimus sekä moitteen kuuden kuukauden määräaika (23 luvun 9–10 §), joita sovelletaan ositukseen avioliittolain 98 §:n kautta.

Nämä ovat yleiskuvaus voimassa olevista säännöistä, eivät oman tilanteesi oikeudellinen arvio.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia ositusta koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.