Näin avioero etenee – ja mitä omaisuudelle tapahtuu

Avioero tuntuu usein yhdeltä isolta tapahtumalta, mutta käytännössä se etenee kahdessa rinnakkaisessa raiteessa. Toinen on itse avioero – juridinen päätös, joka päättää avioliiton ja jonka vahvistaa käräjäoikeus. Toinen on omaisuuden jako, jossa ratkaistaan, kuka saa mitäkin. Nämä kaksi raidetta hoidetaan eri tavoin ja eri paikoissa, ja sekaannus niiden välillä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Tästä oppaasta saat selkeän kokonaiskuvan: miten avioero pannaan vireille, mikä harkinta-aika on ja milloin sekä miten omaisuus jaetaan.

Avioero etenee kahdella raiteella

On hyödyllistä pitää nämä kaksi asiaa alusta asti erillään:

1. Avioero (tuomioistuimen raide). Itse avioliiton päättymisen vahvistaa käräjäoikeus hakemuksen perusteella. Tämä on tuomioistuimen prosessi – sitä ei tehdä verkkolomakkeella eikä yksityisellä palvelulla, vaan hakemus toimitetaan käräjäoikeuteen.
2. Omaisuuden jako (osituksen raide). Kun avioliitto päättyy, puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa tai erotellaan omaisuuden erottelussa. Tämän osapuolet hoitavat keskenään, ja siitä laaditaan asiakirja – osituskirja tai omaisuuden erottelukirja.

Sitova auttaa nimenomaan omaisuuden jaon raiteella: kokoat osituskirjan tai omaisuuden erottelukirjan ohjatusti ja selkeästi. Itse avioeron vireillepano on tuomioistuimen prosessi, jonka hoidat käräjäoikeuden kanssa – kerromme alla, mitä siihen kuuluu, jotta kokonaiskuva on selvä.

Raide 1: avioeron vireillepano käräjäoikeudessa

Avioero pannaan vireille hakemuksella käräjäoikeuteen. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Tämä on viranomaisprosessi, eikä siihen tarvita välttämättä lakimiestä, jos osapuolet ovat erosta yhtä mieltä.

Käräjäoikeus perii avioeroasiasta käsittelymaksun: 240 euroa hakemuksen vireillepanosta ja 115 euroa harkinta-ajan jälkeen tehtävästä jatkokäsittelystä.

Avioerohakemus tehdään kirjallisesti käräjäoikeudelle joko puolisoiden yhdessä tai toisen yksin tekemänä. Toimivaltainen on jommankumman puolison koti- tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeus.

Raide 1: harkinta-aika

Avioeroon liittyy yleensä harkinta-aika – jakso, jonka kuluttua avioero voidaan vahvistaa. Harkinta-ajan tarkoitus on antaa puolisoille aikaa harkita ratkaisua ennen kuin avioliitto lopullisesti päättyy.

Harkinta-aika on kuusi kuukautta. Se alkaa siitä, kun yhteinen hakemus jätetään käräjäoikeuteen, tai kun toisen yksin tekemä hakemus annetaan tiedoksi toiselle puolisolle. Ilman harkinta-aikaa avioeroon voidaan tuomita, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Harkinta-ajan jälkeen avioero vahvistetaan vain erillisestä vaatimuksesta, jonka voi tehdä kumpi tahansa puoliso aikaisintaan kuuden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta; muuten asia raukeaa.

Harkinta-ajan jälkeen avioero vahvistetaan, ja avioliitto päättyy. Tämän jälkeen – tai jo aiemmin, kun peruste on syntynyt – ajankohtaiseksi tulee omaisuuden jako.

Raide 2: omaisuuden jako eli ositus

Kun avioliitto päättyy, puolisoiden omaisuussuhteet puretaan. Pääsääntö on, että omaisuus tasataan: se, jolla on enemmän nettovarallisuutta, maksaa toiselle erotuksen tasinkona. Tämä johtuu avio-oikeudesta. Jos avio-oikeus on suljettu pois esimerkiksi avioehdolla, omaisuutta ei tasata vaan se ainoastaan erotellaan.

Toisin sanoen jaossa on kaksi mahdollista reittiä:

• Ositus – kun avio-oikeus on voimassa: omaisuus tasataan, ja tasinkoa voidaan maksaa.
• Omaisuuden erottelu – kun avio-oikeutta ei ole (esimerkiksi avioehdon vuoksi): kumpikin pitää omansa, eikä tasinkoa makseta.

Kumpi reitti sinun tilanteessasi on kyseessä ja miten ne eroavat, on käsitelty tarkemmin omassa oppaassaan.

Avio-oikeuden, osituksen ja tasingon perusmekanismi on kuvattu yleistasolla tässä; se, miten avioehto vaikuttaa tähän jakoon, on käsitelty erikseen.

Osituksessa kummankin avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään ensin hänen velkansa, minkä jälkeen säästöt lasketaan yhteen ja puolitetaan; enemmän omistava luovuttaa toiselle tasinkoa. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus – esimerkiksi avioehdolla poissuljettu – jää laskelman ulkopuolelle.

Milloin omaisuus voidaan jakaa?

Ositus tai omaisuuden erottelu voidaan toimittaa, kun ositusperuste on syntynyt – käytännössä kun avioero on tullut vireille. Jakoa ei siis tehdä mielivaltaisesti milloin tahansa, vaan se kytkeytyy eroprosessin etenemiseen.

Ositusperuste syntyy, kun avioeroasia tulee vireille käräjäoikeudessa. Ositus voidaan toimittaa heti tämän jälkeen, jo harkinta-aikana, eikä sen toimittamiselle ole laissa takarajaa – oikeus vaatia ositusta ei vanhene.

Avioero ja omaisuuden jako – kokonaiskuva

Kun pidät kaksi raidetta erillään, kokonaisuus selkeytyy:

Itse eron raiteen hoidat käräjäoikeuden kanssa. Omaisuuden jaon raiteella Sitova auttaa: ohjattu palvelu kokoaa osituskirjan tai omaisuuden erottelukirjan selkeästi ja muistuttaa muotovaatimuksista.

Esimerkkitilanne

Sari ja Janne päättävät erota sovussa. He täyttävät yhdessä avioerohakemuksen ja toimittavat sen käräjäoikeuteen. Harkinta-ajan kuluessa he sopivat, kumpi pitää asunnon ja miten säästöt ja auto jaetaan. Kun he ovat sopineet jaosta, he kokoavat osituskirjan, allekirjoittavat sen ja todistuttavat sen asianmukaisesti. Avioeron vahvistaa käräjäoikeus; omaisuuden jaon he hoitivat itse osituskirjalla.

Näin etenet

1. Pane avioero vireille käräjäoikeuteen hakemuksella (yksin tai yhdessä).
2. Odota harkinta-aika ja pyydä avioeron vahvistamista, kun se on ajankohtaista.
3. Sopikaa omaisuuden jaosta – mitä kumpikin saa ja maksetaanko tasinkoa.
4. Kootkaa osituskirja tai omaisuuden erottelukirja ja saattakaa se voimaan oikeassa määrämuodossa (allekirjoitukset ja todistaminen).

Itse avioeron raide kulkee käräjäoikeuden kautta. Neljännessä kohdassa Sitova on avuksi.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia avioeron ja omaisuuden jaon yleisimpiin kysymyksiin.