Laina perheenjäsenelle – koroton laina ja verotus

Sitova4 minPäivitetty 9/2026
Kolikoita lasipurkissa, päällä kasvaa taimi

Vanhemmat lainaavat lapselle rahaa asunnon omarahoitusosuuteen, isovanhemmat auttavat opiskelijaa tai sisarukset järjestävät yhteisen mökin remontin rahoituksen keskenään. Tällainen laina perheenjäsenelle on tavallista, ja se on usein koroton. Silloin herää kysymys, katsooko Verohallinto sen lahjaksi. Tästä oppaasta näet, milloin lähipiirin laina on laina eikä lahja, mistä Verohallinto asian arvioi ja mitä velkakirjaan kannattaa kirjata.

Onko koroton laina lahja?

Ei välttämättä. Verohallinnon ohjeen mukaan lähipiirilainasta ei muodostu verotettavaa lahjaa, kun kyse on todellisesta takaisin maksettavasta velasta. Pelkkä korottomuus ei tee lainasta lahjaa, eikä korottomuudesta itsestään muodostu verotettavaa lahjaa.

Ratkaisevaa ei siis ole korko vaan se, onko rahat todella tarkoitus maksaa takaisin. Jos ei ole, kyse on lahjasta – ja silloin koko summaa arvioidaan lahjaverotuksen säännöillä, riippumatta siitä, miksi järjestelyä on kutsuttu.

Tiesitkö?

Jos lainasta peritään korkoa, korko on lainanantajalle verotettavaa pääomatuloa. Korko ei ole pakollinen, mutta Verohallinto pitää sitä yhtenä merkkinä siitä, että velkasuhde on aito.

Mistä Verohallinto arvioi, onko laina todellinen

Velkasuhteen aitous ratkaistaan aina tapauskohtaisena kokonaisarviona ja sen tilanteen perusteella, joka vallitsi lainaa annettaessa. Verohallinto ottaa huomioon muun muassa

  • miten velka ja sen ehdot on dokumentoitu,
  • lainan tarkoituksen ja laina-ajan,
  • velallisen takaisinmaksutarkoituksen ja -kyvyn,
  • takaisinmaksusuunnitelman ja -aikataulun,
  • muut ehdot, kuten koron ja vakuuden.

Lainan määrän ja lyhennysaikataulun on oltava realistiset velallisen maksukykyyn nähden, ja lyhennysten maksaminen on pystyttävä osoittamaan. Lainaa on lyhennettävä rahana kohtuullisessa ajassa. Pitkä laina-aika ilman aikataulua ja tehtyjä lyhennyksiä on Verohallinnon mukaan aina riski siitä, että laina verotetaan lahjana.

Kaksi järjestelyä, joita verotuksessa ei hyväksytä

Verohallinnon ohjeen mukaan ehtoa, jonka mukaan velka katetaan lainanantajan jäämistöstä, ei hyväksytä. Myöskään lainan lyhentäminen toistuvasti lainanantajalta saaduilla verovapailla lahjoilla ei käy: se osoittaa, ettei velkasuhde ole todellinen.

Velkakirja on hyvä alku, ei todiste

Velkakirja on lähipiirin lainassa tärkeä, mutta se ei yksin ratkaise asiaa. Verohallinnon mukaan velkakirja tai tilisiirtoon kirjattu merkintä lainasta ei pelkästään osoita, että varat on tarkoitettu maksaa takaisin. Paperin arvo syntyy siitä, että siinä sovittu myös toteutuu.

Käytännössä vahva kokonaisuus syntyy, kun

  • velkakirjassa on realistinen lyhennysaikataulu, joka sopii velallisen tuloihin,
  • lyhennykset maksetaan pankkisiirtoina, jolloin ne näkyvät tiliotteelta,
  • aikataulua noudatetaan – ja jos sitä muutetaan, muutos tehdään kirjallisesti ja todellisin perustein.

Korosta voi sopia vapaasti. Jos velkakirjassa ei sovita korosta, velallisen ei korkolain mukaan tarvitse maksaa korkoa ennen eräpäivää. Jos maksu myöhästyy, velkoja voi vaatia viivästyskorkoa, ellei velkakirjassa ole muuta sovittu. Korkoehdon kirjaamisesta kerrotaan tarkemmin oppaassa korko ja viivästyskorko velkakirjassa.

Ohjattu velkakirja kysyy lainasumman, koron ja lyhennysaikataulun ja kokoaa niistä selkeän asiakirjan molempien allekirjoitettavaksi.

Tee velkakirja

Jos laina annetaan anteeksi

Perheen sisällä suunnitelmat muuttuvat, ja joskus osa lainasta annetaan anteeksi. Verohallinnon mukaan anteeksi annettu määrä on silloin lahja, ja lahjan saantopäiväksi katsotaan lähtökohtaisesti anteeksiannon ajankohta. Sama koskee tilannetta, jossa lainan ehtoja muutetaan niin, ettei takaisinmaksulle jää todellista tarkoitusta.

Anteeksiannettuun määrään sovelletaan tavalliset lahjaverosäännöt: raja ja kolmen vuoden yhteenlasku koskevat samalta antajalta saatuja lahjoja. Säännöt löydät oppaasta lahjavero.

Kun lainan saaja on lainanantajan lapsi, anteeksiannolla on myös perintöoikeudellinen puoli. Lapselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, ellei toisin ole määrätty. Tästä kerrotaan oppaassa ennakkoperintö.

Asuntolaina vanhemmilta

Tavallisin perheen sisäinen laina liittyy asunnon ostoon: vanhemmat rahoittavat osan kauppahinnasta, ja lapsi maksaa sen takaisin pankkilainan rinnalla. Samat säännöt pätevät tähänkin. Jos laina halutaan pitää lainana, lyhennysaikataulun on oltava realistinen, kun pankkilainan erät otetaan huomioon, ja lyhennyksiä on maksettava.

Jos vanhemmat haluavat alusta asti auttaa ilman takaisinmaksua, rehellisin tapa on antaa osa lahjana ja tehdä siitä lahjakirja – ja lainata vain se osa, joka on todella tarkoitus maksaa takaisin. Näin kumpikaan asiakirja ei yritä kuvata jotain, mitä järjestely ei ole.

Laina ja lahja rinnakkain

Vanhemmat antavat lapselle 40 000 euroa asunnon ostoon. Osapuolet sopivat, että 30 000 euroa on laina, jota lapsi lyhentää kuukausittain tilisiirroin kymmenen vuoden aikana, ja loppu on lahja. Lainasta laaditaan velkakirja lyhennysaikatauluineen ja lahjasta lahjakirja. Lahjaosuudesta kumpikin vanhempi on oma lahjanantajansa. Luvut ovat keksittyjä ja kuvaavat vain rakennetta.

Lainat sisarusten ja muiden lähipiirissä

Samat periaatteet koskevat lainoja sisarusten, puolisoiden ja muiden läheisten välillä. Verohallinnon ohje käsittelee erikseen myös tilanteita, joissa yksi yhteisomistajista maksaa toisen osuuden esimerkiksi yhteisen mökin perusparannuksesta. Kun saatava on todellinen ja sen peruste ja määrä on luotettavasti selvitetty, järjestelystä ei muodostu lahjaa.

Lähteet ja lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia perheenjäsenten välisiä lainoja koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Lue myös

Laina perheenjäsenelle – koroton laina ja verotus