Korko ja viivästyskorko velkakirjassa – miten korosta sovitaan

Korko on yksi velkakirjan keskeisimmistä ehdoista. Se määrittää, paljonko velallinen maksaa lainan käytöstä – ja toisaalta, mitä tapahtuu, jos maksu myöhästyy. Korosta voidaan sopia velkakirjassa vapaasti melko laajasti, mutta juuri siksi ehto kannattaa kirjata huolellisesti: epäselvä tai kokonaan puuttuva korkoehto on yksi yleisimmistä lainariitojen aiheista. Tästä oppaasta saat selkeän kuvan siitä, miten korosta sovitaan, mitä eroa on sovitulla korolla ja viivästyskorolla, ja miksi korkoehto kannattaa muotoilla tarkasti.

Korosta voidaan sopia velkakirjassa

Velkakirjassa korosta voidaan sopia – se on osapuolten välinen sopimusehto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velkoja ja velallinen voivat sopia lainalle koron, joka korvaa lainanantajalle rahan lainaamisen. Korko ilmoitetaan tyypillisesti vuotuisena prosenttina lainan pääomasta.

Korko ei kuitenkaan ole pakollinen. Velkakirja voi olla myös koroton, mikä on tavallista esimerkiksi lähipiirin lainoissa, joissa lainan tarkoituksena ei ole tuottaa lainanantajalle korvausta. Olennaista on, että koron olemassaolo ja suuruus – tai sen puuttuminen – käy velkakirjasta selkeästi ilmi.

Korkolaji: kiinteä vai muuttuva korko

Kun korosta sovitaan, kannattaa myös päättää, miten korko määräytyy laina-ajan kuluessa. Yleisesti korko voi olla:

• Kiinteä korko – sama prosentti koko laina-ajan. Ennakoitava ja helppo laskea molemmille osapuolille.
• Muuttuva korko – sidottu johonkin viitekorkoon, jolloin korko voi nousta tai laskea viitekoron mukana. Tällöin velkakirjaan on syytä kirjata, mihin viitekorkoon korko on sidottu ja mahdollinen kiinteä marginaali sen päälle.

Yksityishenkilöiden välisessä lainassa kiinteä korko on usein yksinkertaisin, koska se ei vaadi viitekoron seuraamista. Tärkeintä on, että valittu korkolaji on kirjattu velkakirjaan yksiselitteisesti.

Viitekorkoon sidotusta korosta voidaan yksityishenkilöidenkin välillä sopia. Olennaista on kirjata velkakirjaan yksiselitteisesti, mihin viitekorkoon korko on sidottu ja mikä mahdollinen kiinteä marginaali tulee sen päälle, jotta koron laskennasta ei jää tulkinnanvaraa.

Viivästyskorko: mitä tapahtuu, jos maksu myöhästyy

Viivästyskorko on eri asia kuin lainalle sovittu korko. Siinä missä sovittu korko on korvaus lainan käytöstä koko laina-aikana, viivästyskorko koskee vain myöhästynyttä maksua: sitä kertyy erääntyneelle määrälle siitä hetkestä, kun maksu on myöhässä, siihen asti, kunnes se maksetaan.

Viivästyskoron tarkoitus on kannustaa maksamaan ajoissa ja korvata velkojalle viivästyksestä aiheutuva haitta. Se voi olla eri suuruinen kuin lainan varsinainen korko, ja sen määräytymiseen liittyy myös lakiin perustuvia sääntöjä.

Vaikka viivästyskorosta ei erikseen sovittaisi, myöhästyneeseen maksuun voi silti soveltua lakiin perustuva viivästyskorko. Tämä on hyvä tiedostaa: maksun myöhästyminen ei yleensä ole seurauksetonta, vaikka velkakirja olisi tältä osin niukka.

Mitä korolle tapahtuu, jos siitä ei sovita mitään

Yksi yleisimmistä epäselvyyksistä syntyy, kun velkakirjaan ei kirjata korosta mitään. Velkakirjan korko perustuu sopimusvapauteen, ja korkoa koskevat säännökset ovat tahdonvaltaisia. Jos korosta ei sovita mitään, velka on koroton. Jos korosta on sovittu, mutta tarkkaa prosenttia ei ole määritelty, sovelletaan korkolain mukaista viitekorkoa (Suomen Pankin vahvistama viitekorko). Viivästystilanteessa maksun myöhästyessä voi lisäksi tulla sovellettavaksi lakisääteinen viivästyskorko, vaikka siitä ei olisi erikseen sovittu.

Juuri tämän epävarmuuden vuoksi korkoehto kannattaa aina kirjata velkakirjaan – myös silloin, kun laina on tarkoitettu korottomaksi. Selkeä maininta "laina on koroton" poistaa tulkinnanvaran yhtä lailla kuin selkeä korkoprosentti.

Vaikka viivästyksestä ei olisi sovittu, myöhästyneelle maksulle voi kertyä lakisääteinen viivästyskorko, joka määräytyy Suomen Pankin vahvistaman viitekoron perusteella. Voimassa olevan viivästyskorkotason voi tarkistaa Suomen Pankista.

Esimerkkitilanne

Antti lainaa ystävälleen rahaa ja he sopivat suullisesti, että laina on koroton. Lainaa ei makseta sovittuna eräpäivänä takaisin. Koska velkakirjaa ei tehty eikä viivästyksen seurauksista sovittu mitään, osapuolet ovat eri mieltä siitä, kertyykö myöhästyneelle summalle korkoa. Kirjallinen velkakirja, jossa todetaan korottomuus ja viivästyksen seuraukset, olisi poistanut koko erimielisyyden.

Koron suuruus ja sen mahdolliset rajat

Vaikka korosta voidaan sopia melko vapaasti, koron suuruudella voi tietyissä tilanteissa olla rajoja. Kohtuuttomia sopimusehtoja ja kuluttajansuojaa koskevat säännöt voivat rajoittaa erityisesti tilanteita, joissa lainanantaja on elinkeinonharjoittaja ja lainansaaja kuluttaja. Yksityishenkilöiden välisessä lainassa lähtökohta voi olla toinen.

Tämä tarkoittaa, että erittäin korkea korko ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa pätevä, vaikka siitä olisi sovittu. Koska kyse on tilannekohtaisesta arviosta, koron rajoja ei kannata arvioida itse.

Kuluttajaluottoja koskeva korkokatto ei koske kahden yksityishenkilön välistä lainaa, koska velkoja ei ole elinkeinonharjoittaja. Koron määrää voivat silti rajoittaa yleiset säännöt: selvästi kohtuutonta korkoehtoa voidaan sovitella, ja toisen heikkoutta hyväksi käyttäen otettu selvästi ylimitoitettu taloudellinen etu voi olla rangaistavaa kiskontana.

Koroton laina ja mahdolliset veroseuraamukset

Koroton laina on täysin sallittu, mutta tietyissä tilanteissa selvästi alikorkoinen tai koroton laina voidaan verotuksessa tulkita esimerkiksi lahjaksi. Tämä koskee tyypillisesti tilanteita, joissa laina annetaan lähipiirissä eikä takaisinmaksusta ole todellista tarkoitusta.

Tämän vuoksi myös koroton laina kannattaa dokumentoida velkakirjalla, josta käy ilmi lainan luonne, takaisinmaksun ehdot ja se, että kyse on lainasta eikä lahjasta.

Verohallinnon vakiintuneen kannan mukaan lainan korottomuudesta ei sellaisenaan määrätä lahjaveroa. Laina voidaan kuitenkin katsoa kokonaisuudessaan lahjaksi, jos tosiasiallista takaisinmaksutarkoitusta ei ole. Arviointiin vaikuttavat muun muassa se, onko velasta laadittu velkakirja, onko lyhennysaikataulusta sovittu ja noudatetaanko sitä tosiasiallisesti, sekä velallisen maksukyky. Rajanvedon yksityiskohdat voi tarkistaa vero.fi-palvelusta.

Miten korkoehto kannattaa kirjata velkakirjaan

Selkeä korkoehto on lyhyt mutta täsmällinen. Hyvin laadittu velkakirja:

• kertoo, onko laina korollinen vai koroton – yksiselitteisesti
• ilmoittaa koron vuotuisena prosenttina, jos korkoa peritään
• määrittää korkolajin (kiinteä vai muuttuva, ja muuttuvassa viitekorko)
• sopii viivästyksen seurauksista eli viivästyskorosta
• kirjaa, mistä alkaen korkoa kertyy ja miten se lasketaan

Kun nämä on kirjattu selkeästi, korosta ei jää tulkinnanvaraa eikä viivästyksen seurauksista tarvitse riidellä jälkikäteen. Tämä on tyypillinen kohta, jossa itse tehty velkakirja jää vajaaksi – ja jonka huolellinen laatiminen ehkäisee.

Ohjattu palvelu kysyy korosta ja maksuehdoista oikeat tiedot ja muotoilee ne selkeästi, joten korkoehto tulee kirjattua kerralla oikein. Voit myös aluksi tutustua rakenteeseen velkakirjan mallin ja täyttöohjeen avulla.