Avioero, yhteinen asunto ja lainat

Avioerossa yhteinen koti ja sen laina ovat useimmiten parin suurin omaisuuserä ja suurin velka. Ne ovat myös se kohta, jossa käytännön kysymykset kasautuvat: kuka asuu missä harkinta-ajan, kuka pitää asunnon, kuka maksaa lainaa ja miten tämä kaikki kirjataan. Tästä oppaasta näet, mitä laki sanoo yhteisestä asunnosta ja veloista avioerossa ja miten ne ratkaistaan osituksessa.

Kuka asuu kodissa avioeron aikana

Avioero etenee harkinta-ajan kautta, ja sen aikana puolisot ovat yhä naimisissa. Moni sopii asumisesta keskenään. Jos sopua ei synny, tuomioistuin voi toisen puolison hakemuksesta päättää, että

• asunnon tarpeessa enemmän oleva puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin,
• toinen puoliso velvoitetaan muuttamaan, ja
• kotiin jäävä saa käyttää yhteistä asuntoirtaimistoa.

Päätös on väliaikainen. Se raukeaa viimeistään, kun puolisoiden välillä on toimitettu ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman, ja lisäksi laissa säädetyn enimmäisajan kuluttua. Omistusta se ei muuta: se ratkaisee vain, kuka asuu missä.

Koska puolisot ovat naimisissa avioeron lainvoimaisuuteen asti, puoliso ei tuona aikana saa ilman toisen suostumusta luovuttaa yhteiseksi kodiksi tarkoitettua asuntoa, vaikka se olisi hänen nimissään. Tämä koskee sekä kiinteistöä että asunto-osaketta.

Asunto osituksessa

Yhteinen asunto kuuluu osituksessa jaettavaan omaisuuteen, jos siihen on avio-oikeus. Sen arvo lasketaan mukaan sen puolison varoihin, joka sen omistaa, tai molempien varoihin omistusosuuksien mukaan. Asuntoon kohdistuva laina vähennetään velkana.

Käytännössä asunnolle on tavallisesti kolme vaihtoehtoa:

1. Toinen puoliso pitää asunnon ja lunastaa toisen osuuden – joko tasinkona, rahalla tai muuta omaisuutta vastaan.
2. Asunto myydään, ja kauppahinta lainan jälkeen jaetaan osituksessa.
3. Asunto jää yhteisomistukseen vielä joksikin aikaa, esimerkiksi lasten koulun vuoksi, ja siitä sovitaan erikseen.

Vaihtoehdon valinta ratkaisee myös verot. Verohallinnon mukaan varainsiirtoveroa ei makseta siitä, mikä saadaan osituksessa jaettavana omaisuutena, eikä osituslaskelmaan perustuvasta tasingosta. Jos puoliso sen sijaan ostaa toisen osuuden osituksen ulkopuolisilla varoilla, esimerkiksi avioeron hakemisen jälkeen otetulla lainalla, tästä osuudesta maksetaan varainsiirtovero. Tasingon ja vastikkeen erosta kerrotaan oppaassa tasinko.

Kuka vastaa lainoista

Avioliittolain perussääntö on selkeä: kumpikin puoliso vastaa yksin veloista, jotka hän on ottanut ennen avioliittoa tai sen aikana. Poikkeuksia on kaksi:

• Yhdessä otettu velka, kuten tavallinen yhteinen asuntolaina: puolisot vastaavat siitä kumpikin omasta ja toisensa puolesta, ellei toisin ole sovittu.
• Perheen elatusta varten otettu velka voi sitoa molempia, vaikka sen olisi ottanut vain toinen. Tämä ei kuitenkaan koske toisen ottamaa rahalainaa, eikä tilannetta, jossa velkoja tiesi puolisoiden asuvan erillään välien rikkouduttua.

Osituksessa velat vaikuttavat laskelmaan: kummankin puolison varoista vähennetään hänen velkansa, ja yhteisestä velasta kummaltakin hänen osuutensa. Osituksessa voi myös vaatia, että toisen osuus yhteisestä velasta maksetaan tai että sen maksamisesta annetaan vakuus ennen ositusta.

Lainojen kohtalo kannattaa ratkaista samassa yhteydessä kuin asunnon: kuka pitää asunnon, kuka vastaa sen lainasta ja millä ehdoilla toinen vapautuu. Kun nämä on kirjattu osituskirjaan, jokainen tietää, mistä on sovittu.

Milloin kannattaa hakea apua

Monessa avioerossa asunto ja lainat ratkeavat puolisoiden kesken, kun luvut ovat selvillä. Yksilöllistä arviota tarvitaan silloin, kun puolisot eivät pääse sopuun, kun ositusta pitäisi sovitella kohtuuttoman lopputuloksen vuoksi tai kun ositus halutaan tehdä vain osittain. Osituskirja-palvelu ei laadi sovittelua, osittaista ositusta eikä tasingosta luopumista.

Jos osapuolet eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen. Avioeron kulkua käsitellään oppaassa näin avioero etenee.

Lähteet ja lisätiedot

• Avioliittolaki (234/1929), Finlex – yhteisessä kodissa asuminen erillään asuttaessa (24 §), yhteisen kodin luovuttaminen (38 ja 39 §), velkavastuu (52 ja 53 §), ositus (85 §), yhteinen velka osituksessa (88 ja 101 §) ja velkojen vähentäminen (99 §). Luettu 24.9.2026.
• Varainsiirtovero vaihtokaupan, osituksen ja perinnönjaon yhteydessä, Verohallinto – milloin osituksessa maksetaan varainsiirtoveroa. Luettu 24.9.2026.
• Vastikkeellinen saanto osituksessa ja erottelussa, Verohallinto – tasinko ja vastike. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia avioeron asunto- ja lainakysymyksiin.