Edunvalvontavaltuutus vanhemmille – näin se tehdään

Moni aikuinen lapsi huomaa ensimmäisenä, että äidin tai isän on alkanut olla vaikea hoitaa laskuja, pankkiasioita tai lääkäriaikoja. Silloin herää kysymys, miten vanhemman asiat hoidetaan, jos hän ei jonain päivänä enää pysty siihen itse. Paras vastaus on usein edunvalvontavaltuutus, joka tehdään silloin, kun vanhempi vielä pystyy päättämään siitä itse. Tästä oppaasta näet, miten se tehdään, kuka valtuutetuksi kannattaa nimetä ja mitä tehdä, jos muistisairaus on jo todettu.

Valtuutuksen tekee vanhempi itse

Edunvalvontavaltuutus on vanhemman oma päätös. Sen voi tehdä täysi-ikäinen, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Lapsi ei voi tehdä sitä vanhemman puolesta, eikä vanhemman nimissä voi allekirjoittaa kukaan muu.

Lapsen rooli on tukea: ottaa asia puheeksi, auttaa kokoamaan tiedot ja järjestää todistajat. Päätöksen siitä, kuka asioita hoitaa ja miten, tekee vanhempi. Juuri tämä on valtuutuksen arvo – vanhempi valitsee itse, eikä valintaa jätetä myöhemmin viranomaiselle.

Kun muistisairaus on jo todettu

Diagnoosi ei sellaisenaan estä valtuutuksen tekemistä. Ratkaisevaa on, ymmärtääkö vanhempi valtakirjan sisällön ja merkityksen allekirjoitushetkellä. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että jos valtuuttajalla on todettu ymmärryskykyyn vaikuttava sairaus, kuten muistisairaus, hankitaan lääkärinlausunto siitä, että hän ymmärtää laatimansa valtuutuksen merkityksen.

Myös todistajien merkinnöillä on tässä painoa. Laki edellyttää, että todistajat tekevät valtakirjaan merkinnän valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys. Kun valtuutusta aikanaan haetaan vahvistettavaksi, sitä ei vahvisteta, jos on ilmeistä, ettei valtuuttaja valtakirjaa tehdessään ymmärtänyt sen merkitystä.

Tämän vuoksi ajoitus on ratkaiseva: mitä aiemmin valtuutus tehdään, sitä selvemmin vanhempi ymmärtää sen, ja sitä vähemmän tulkinnanvaraa jää.

Kuka valtuutetuksi

Valtuutetuksi nimetään yleensä joku lapsista tai muu luotettu läheinen. Valtuutetun on oltava henkilö – ei yritys, yhdistys tai yleinen edunvalvoja. Kannattaa miettiä myös varahenkilöt:

• Toissijainen valtuutettu ryhtyy tehtävään, jos varsinainen ei voi tai halua ottaa sitä vastaan.
• Varavaltuutettu hoitaa asioita, kun varsinainen on tilapäisesti estynyt tai esteellinen.

Esteellisyys on perheessä tavallisempaa kuin moni arvaa. Valtuutettu ei saa edustaa vanhempaa asiassa, jossa vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä, esimerkiksi jos vanhemman asunto myydään valtuutetun lapselle tai jos valtuutettu on itse osakkaana samassa kuolinpesässä. Siksi varavaltuutetuksi nimetään usein henkilö perheen ulkopuolelta.

Sisarusten kesken asiasta kannattaa puhua avoimesti, vaikka laki ei vaadi heidän suostumustaan. Selkeä sopu siitä, kuka hoitaa mitäkin, vähentää myöhempiä erimielisyyksiä.

Mitä valtuutus voi kattaa

Valtuutus voi koskea vanhemman taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, laskuja ja omaisuuden hoitoa, ja myös henkilöä koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa niiltä osin kuin vanhempi ei itse kykene ymmärtämään asian merkitystä. Valtuutus voidaan myös rajata vain osaan asioista.

Kun valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen ja se kattaa taloudelliset asiat, valtuutettu saa hoitaa myös kiinteistöjä, ellei sitä ole rajattu pois. Lahjoja valtuutettu saa antaa vanhemman puolesta vain valtakirjassa yksilöityjen perusteiden mukaan. Tarkemmin sisällöstä kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltakirja.

Kun valtuutus otetaan käyttöön

Kun vanhempi ei enää pääasiallisesti kykene huolehtimaan asioistaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta. Virasto kuulee vanhempaa, jos hän vielä ymmärtää asian merkityksen, ja tarvittaessa hänen puolisoaan ja muita läheisiä.

Vahvistamisen jälkeen valtuutettu antaa virastolle kolmen kuukauden kuluessa luettelon vanhemman varoista ja veloista, ja hänen on pidettävä kirjaa hoitamistaan raha-asioista. Hakemisesta ja maksusta kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ja hinta.

Arjen asiat ennen sitä

Valtuutus odottaa käyttöönottoaan, mutta arjen asiointiin voi tarvita apua jo nyt. Niin kauan kuin vanhempi itse ymmärtää asiansa, tavallinen valtakirja esimerkiksi pankkiasioihin voi riittää – katso valtakirja pankkiin.

Jos vanhempi ei enää pysty ymmärtämään valtuutuksen merkitystä eikä valtuutusta ole tehty, ratkaisu on edunvalvonta, jossa edunvalvojan määrää viranomainen.

Lähteet ja lisätiedot

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Finlex – sisältö (2 §), valtuutettu ja varahenkilöt (3 ja 4 §), kelpoisuus (5 §), todistuslausuma (7 §), esteellisyys (17 §), lahjat (18 §), kiinteistöt (20 §), vahvistaminen (24 §), kuuleminen (26 §), omaisuusluettelo (30 §) ja kirjanpito (32 §). Luettu 24.9.2026.
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto – lääkärinlausunto muistisairauden yhteydessä ja varahenkilöt. Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia vanhemman edunvalvontavaltuutusta koskeviin kysymyksiin.