Edunvalvonta – miten edunvalvoja määrätään

Frans KaartinenKirjoittanut 8 minPäivitetty
Silmälasit sanomalehden päällä

Kun läheinen ei enää sairauden, muistisairauden tai vammautumisen vuoksi pysty hoitamaan raha-asioitaan, kysymys kuuluu: kuka hoitaa ne hänen puolestaan? Jos hän ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, vastaus on usein edunvalvonta. Tästä oppaasta näet, miten edunvalvojaa haetaan, kuka hänet määrää, mitä edunvalvoja tekee ja mitä edunvalvonta maksaa – sekä sen, mikä on lievempi keino, jos se on vielä käytettävissä.

Mitä edunvalvonta on

Edunvalvoja on henkilö, joka on määrätty hoitamaan toisen, päämiehen, taloudellisia asioita, kun tämä ei itse siihen kykene. Holhoustoimilain tarkoitus on valvoa niiden etua, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan.

Edunvalvoja on eri asia kuin edunvalvontavaltuutettu. Valtuutetun henkilö on nimennyt itse etukäteen, edunvalvojan määrää viranomainen. Molempien erot on koottu oppaaseen edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Edunvalvojaksi voidaan määrätä yksityinen henkilö, esimerkiksi läheinen, tai yleinen edunvalvoja. Kumpi valitaan, käsitellään alempana.

Ensin kevyemmät keinot

Digi- ja väestötietovirasto korostaa, että edunvalvojaa tarvitaan vasta, kun asioita ei voi hoitaa muilla, kevyemmillä tavoilla. Laki sanoo saman: edunvalvoja määrätään asioihin, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.

Kevyempiä tapoja ovat esimerkiksi tavallinen valtakirja silloin, kun henkilö vielä pystyy itse valvomaan valtuutettua, ja vahvistettu edunvalvontavaltuutus, jos se on tehty ajoissa. Jos henkilö vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa, sen tekeminen voi olla parempi ratkaisu kuin edunvalvonta: silloin hän valitsee itse, kuka hänen asioitaan hoitaa.

Valtuutuksen voi tehdä vain, kun ymmärrys riittää

Edunvalvontavaltuutusta ei voi enää tehdä sen jälkeen, kun henkilö ei kykene ymmärtämään sen merkitystä. Jos toimintakyky on jo pysyvästi heikentynyt, ratkaisu on edunvalvonta.

Näin edunvalvojaa haetaan

Edunvalvonta käynnistyy kahdella tavalla.

Haet edunvalvojaa itsellesi. Digi- ja väestötietovirasto kuulee sinua henkilökohtaisesti ja ratkaisee asian. Virasto voi määrätä edunvalvojan, kun ymmärrät asian merkityksen ja pyydät tiettyä henkilöä edunvalvojaksesi.

Ilmoitat läheisestä, joka tarvitsee edunvalvontaa. Kuka tahansa voi ilmoittaa virastolle henkilöstä, joka ilmeisesti on edunvalvonnan tarpeessa – vaitiolovelvollisuus ei estä ilmoitusta. Virasto selvittää tarpeen, ja jos se pitää edunvalvontaa tarpeellisena, se tekee hakemuksen käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi tehdä myös henkilön vanhempi, puoliso, lapsi tai muu läheinen.

Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan aikuiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ei kykene valvomaan etuaan. Edunvalvojaa ei määrätä hänen vastustuksestaan huolimatta, ellei vastustamiselle ole hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen riittävää aihetta. Edunvalvojan tehtävä voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyä asiaa tai omaisuutta.

Yleinen edunvalvoja vai läheinen edunvalvojaksi

Hakemuksessa ja ilmoituksessa voi ehdottaa edunvalvojaksi joko tiettyä henkilöä tai yleistä edunvalvojaa. Lopullisen päätöksen tekee Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

Läheinen edunvalvojana. Yksityisenä edunvalvojana toimii käytännössä usein puoliso, lapsi tai muu läheinen, mutta sukulaisuutta ei vaadita. Laki asettaa kaksi ehtoa: henkilön on oltava tehtävään sopiva, ja hänen on annettava siihen suostumuksensa. Ketään ei määrätä edunvalvojaksi vastoin tahtoaan. Sopivuutta arvioidaan tapauskohtaisesti, muun muassa henkilön taidon ja kokemuksen sekä tehtävän laadun ja laajuuden perusteella. Suomi.fi-oppaan mukaan arvioon vaikuttaa myös se, pystyykö edunvalvoja valvomaan päämiehen etua riippumattomasti, vaikka muut läheiset olisivat asiasta eri mieltä. Digi- ja väestötietovirasto mainitsee erikseen, että maksuhäiriömerkintä luottotiedoissa voi estää määräämisen. Suostumus annetaan viraston lomakkeella, joka liitetään hakemukseen tai ilmoitukseen.

Yleinen edunvalvoja. Yleinen edunvalvoja hoitaa työkseen usean päämiehen taloudellisia asioita. Hän on tavallisesti edunvalvontatoimistossa työskentelevä valtion virkamies; joillakin alueilla palvelu on hankittu ostopalveluna. Suomi.fi-opas nimeää yleisen edunvalvojan vaihtoehdoksi etenkin silloin, kun lähipiirissä ei ole tehtävään halukasta ja sopivaa henkilöä.

Valinta ei muuta tehtävän sisältöä. Kumpi tahansa edunvalvoja on, hän noudattaa holhoustoimilakia, laatii omaisuusluettelon, antaa tilit ja hakee luvan samoihin toimiin, ja Digi- ja väestötietovirasto valvoo hänen toimintaansa. Läheiselle tehtävä voi silti olla raskas: se vaatii aikaa, sitoutumista ja valmiutta tehdä taloudellisia päätöksiä toisen puolesta.

Kauanko edunvalvojan saaminen kestää

Digi- ja väestötietovirasto sanoo suoraan, ettei edunvalvojan määrääminen ole nopea prosessi. Viraston ilmoittamat keskimääräiset käsittelyajat olivat 30.9.2026 luettuina seuraavat:

  • Hakemus edunvalvojan määräämiseksi itselle: 4–5 kuukautta. Kun henkilö hakee edunvalvojaa itselleen, asia ratkaistaan yleensä virastossa.
  • Ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä: 4–5 kuukautta ja lisäksi käräjäoikeuden käsittelyaika. Jos virasto pitää edunvalvontaa tarpeellisena, se tekee hakemuksen käräjäoikeudelle, ja käsittely jatkuu siellä.

Käsittelyajat ovat viraston tilannetietoa, eivät laissa säädettyjä määräaikoja, ja ne muuttuvat jonotilanteen mukaan; ajantasaiset luvut ovat viraston käsittelyaikasivulla. Virasto käsittelee asiat pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä, ja käsittely pitenee, jos hakemuksesta puuttuu selvityksiä. Nopeuttaa voi siis se, että lääkärinlausunto ja ehdotetun edunvalvojan suostumus ovat mukana heti.

Vertailun vuoksi: saman viraston ilmoittama keskimääräinen käsittelyaika edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiselle oli samana päivänä 3–4 kuukautta, eikä se etene käräjäoikeuteen.

Mitä edunvalvoja tekee

Edunvalvojan tehtävä on hoitaa päämiehen omaisuutta niin, että se ja sen tuotto käytetään päämiehen hyväksi ja hänen tarpeisiinsa. Aikuisen edunvalvojan on myös huolehdittava, että päämies saa tarpeellisen hoidon ja huolenpidon. Käytännössä edunvalvoja

  • laatii Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelon kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta,
  • pitää kirjaa päämiehen varoista, veloista ja tapahtumista ja antaa virastolle vuosittain vuositilin,
  • hakee virastolta luvan tiettyihin merkittäviin toimiin, kuten kiinteän omaisuuden luovuttamiseen,
  • kysyy päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos se on mahdollista ja päämies ymmärtää asian,
  • antaa tehtävän päättyessä päätöstilin.

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta, eikä hän saa edustaa päämiestä asiassa, jossa vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä.

Tiesitkö?

Edunvalvojan määrääminen ei vie päämieheltä oikeutta päättää asioistaan. Päämies voi edelleen itse vallita omaisuuttaan ja tehdä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä, ja hänelle jätetään kohtuulliset käyttövarat. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on erillinen, järeämpi toimi, josta päättää tuomioistuin.

Mitä edunvalvonta maksaa

Aikuisen edunvalvojalla on oikeus saada päämiehen varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan ja kohtuullinen palkkio, joka riippuu tehtävän laadusta ja laajuudesta sekä päämiehen varoista. Palkkion suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Palkkiota ei peritä, jos päämiehen tulot jäävät laissa säädetyn toimeentulotason alle – ellei hänen varallisuutensa ylitä laissa säädettyä rajaa, jota laskettaessa omaa asuntoa ei oteta huomioon. Voit kokeilla asetuksen asteikkoa omilla luvuillasi edunvalvonnan hinta -laskurilla, joka näyttää myös voimassa olevat euromäärät ja rajat.

Lisäksi Digi- ja väestötietoviraston suoritteista peritään maksuja valtiovarainministeriön asetuksen mukaan.

Miten edunvalvonta jatkuu ja päättyy

Edunvalvonta on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kun edunvalvoja on määrätty sairauden tai muun vastaavan syyn perusteella, Digi- ja väestötietovirasto selvittää neljän vuoden välein, onko edunvalvonnalle yhä tarvetta – ellei tarve ole ilmeisen pysyvä.

Edunvalvojan tehtävä päättyy esimerkiksi, kun määräys lakkaa, päämies kuolee tai edunvalvoja vapautetaan tehtävästään. Yksityinen henkilö, joka on määrätty edunvalvojaksi suostumuksensa perusteella, voi pyytää vapautusta milloin tahansa.

Varaudu ajoissa, niin valinta pysyy sinulla

Edunvalvonta on turvaverkko, ja hyvä sellainen. Mutta jos haluat itse päättää, kuka asioitasi hoitaa, jos et joskus enää pysty, se onnistuu vain etukäteen: edunvalvontavaltuutuksella. Valtuutuksessa nimeät itse luottamasi henkilön, rajaat tehtävät ja annat ohjeet – ja se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut.

Ero edunvalvontaan näkyy juuri siinä hetkessä, jota tämä opas käsittelee. Kun valtuutus on tehty, kenenkään ei tarvitse hakea edunvalvojaa eikä odottaa käräjäoikeuden päätöstä: valtuutettu hakee vahvistusta, ja Digi- ja väestötietovirasto toteaa itsekin, että edunvalvojan määrääminen voi olla hitaampi ja raskaampi prosessi kuin valtuutuksen vahvistaminen. Valtuutettu ei myöskään anna vuositiliä eikä hae erillisiä lupia, ellei valtakirjassa toisin määrätä. Ja ennen kaikkea asioitasi hoitaa se, jonka itse valitsit.

Valtuutuksen voi tehdä vain niin kauan kuin ymmärtää sen merkityksen, joten sopivin hetki on silloin, kun sille ei vielä ole tarvetta. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä netissä kysymys kerrallaan, ja valmis valtakirja odottaa, kunnes sitä ehkä joskus tarvitaan.

Lähteet ja lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia edunvalvontaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Lue myös