Edunvalvonta – miten edunvalvoja määrätään
Kun läheinen ei enää sairauden, muistisairauden tai vammautumisen vuoksi pysty hoitamaan raha-asioitaan, kysymys kuuluu: kuka hoitaa ne hänen puolestaan? Jos hän ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, vastaus on usein edunvalvonta. Tästä oppaasta näet, miten edunvalvojaa haetaan, kuka hänet määrää, mitä edunvalvoja tekee ja mitä edunvalvonta maksaa – sekä sen, mikä on lievempi keino, jos se on vielä käytettävissä.
Mitä edunvalvonta on
Edunvalvoja on henkilö, joka on määrätty hoitamaan toisen, päämiehen, taloudellisia asioita, kun tämä ei itse siihen kykene. Holhoustoimilain tarkoitus on valvoa niiden etua, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan.
Edunvalvoja on eri asia kuin edunvalvontavaltuutettu. Valtuutetun henkilö on nimennyt itse etukäteen, edunvalvojan määrää viranomainen. Molempien erot on koottu oppaaseen edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.
Edunvalvojaksi voidaan määrätä yksityinen henkilö, esimerkiksi läheinen, tai yleinen edunvalvoja. Tehtävään sopivan henkilön on annettava siihen suostumuksensa, ja sopivuutta arvioidaan muun muassa hänen taitonsa ja kokemuksensa sekä tehtävän laadun ja laajuuden perusteella.
Ensin kevyemmät keinot
Digi- ja väestötietovirasto korostaa, että edunvalvojaa tarvitaan vasta, kun asioita ei voi hoitaa muilla, kevyemmillä tavoilla. Laki sanoo saman: edunvalvoja määrätään asioihin, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.
Kevyempiä tapoja ovat esimerkiksi tavallinen valtakirja silloin, kun henkilö vielä pystyy itse valvomaan valtuutettua, ja vahvistettu edunvalvontavaltuutus, jos se on tehty ajoissa. Jos henkilö vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa, sen tekeminen voi olla parempi ratkaisu kuin edunvalvonta: silloin hän valitsee itse, kuka hänen asioitaan hoitaa.
Valtuutuksen voi tehdä vain, kun ymmärrys riittää
Edunvalvontavaltuutusta ei voi enää tehdä sen jälkeen, kun henkilö ei kykene ymmärtämään sen merkitystä. Jos toimintakyky on jo pysyvästi heikentynyt, ratkaisu on edunvalvonta.
Näin edunvalvojaa haetaan
Edunvalvonta käynnistyy kahdella tavalla.
Haet edunvalvojaa itsellesi. Digi- ja väestötietovirasto kuulee sinua henkilökohtaisesti ja ratkaisee asian. Virasto voi määrätä edunvalvojan, kun ymmärrät asian merkityksen ja pyydät tiettyä henkilöä edunvalvojaksesi.
Ilmoitat läheisestä, joka tarvitsee edunvalvontaa. Kuka tahansa voi ilmoittaa virastolle henkilöstä, joka ilmeisesti on edunvalvonnan tarpeessa – vaitiolovelvollisuus ei estä ilmoitusta. Virasto selvittää tarpeen, ja jos se pitää edunvalvontaa tarpeellisena, se tekee hakemuksen käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi tehdä myös henkilön vanhempi, puoliso, lapsi tai muu läheinen.
Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan aikuiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ei kykene valvomaan etuaan. Edunvalvojaa ei määrätä hänen vastustuksestaan huolimatta, ellei vastustamiselle ole hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen riittävää aihetta. Edunvalvojan tehtävä voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyä asiaa tai omaisuutta.
Mitä edunvalvoja tekee
Edunvalvojan tehtävä on hoitaa päämiehen omaisuutta niin, että se ja sen tuotto käytetään päämiehen hyväksi ja hänen tarpeisiinsa. Aikuisen edunvalvojan on myös huolehdittava, että päämies saa tarpeellisen hoidon ja huolenpidon. Käytännössä edunvalvoja
- laatii Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelon kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta,
- pitää kirjaa päämiehen varoista, veloista ja tapahtumista ja antaa virastolle vuosittain vuositilin,
- hakee virastolta luvan tiettyihin merkittäviin toimiin, kuten kiinteän omaisuuden luovuttamiseen,
- kysyy päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos se on mahdollista ja päämies ymmärtää asian,
- antaa tehtävän päättyessä päätöstilin.
Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta, eikä hän saa edustaa päämiestä asiassa, jossa vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä.
Tiesitkö?
Edunvalvojan määrääminen ei vie päämieheltä oikeutta päättää asioistaan. Päämies voi edelleen itse vallita omaisuuttaan ja tehdä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä, ja hänelle jätetään kohtuulliset käyttövarat. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on erillinen, järeämpi toimi, josta päättää tuomioistuin.
Mitä edunvalvonta maksaa
Aikuisen edunvalvojalla on oikeus saada päämiehen varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan ja kohtuullinen palkkio, joka riippuu tehtävän laadusta ja laajuudesta sekä päämiehen varoista. Palkkion suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Palkkiota ei peritä, jos päämiehen tulot jäävät laissa säädetyn toimeentulotason alle – ellei hänen varallisuutensa ylitä laissa säädettyä rajaa, jota laskettaessa omaa asuntoa ei oteta huomioon.
Lisäksi Digi- ja väestötietoviraston suoritteista peritään maksuja valtiovarainministeriön asetuksen mukaan.
Miten edunvalvonta jatkuu ja päättyy
Edunvalvonta on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kun edunvalvoja on määrätty sairauden tai muun vastaavan syyn perusteella, Digi- ja väestötietovirasto selvittää neljän vuoden välein, onko edunvalvonnalle yhä tarvetta – ellei tarve ole ilmeisen pysyvä.
Edunvalvojan tehtävä päättyy esimerkiksi, kun määräys lakkaa, päämies kuolee tai edunvalvoja vapautetaan tehtävästään. Yksityinen henkilö, joka on määrätty edunvalvojaksi suostumuksensa perusteella, voi pyytää vapautusta milloin tahansa.
Varaudu ajoissa, niin valinta pysyy sinulla
Edunvalvonta on turvaverkko, ja hyvä sellainen. Mutta jos haluat itse päättää, kuka asioitasi hoitaa, jos et joskus enää pysty, se onnistuu vain etukäteen: edunvalvontavaltuutuksella. Valtuutuksessa nimeät itse luottamasi henkilön, rajaat tehtävät ja annat ohjeet – ja se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut.
Lähteet ja lisätiedot
- Laki holhoustoimesta (442/1999), Finlex – tarkoitus (1 §), edunvalvojan kelpoisuus (5 §), määrääminen tuomioistuimessa ja holhousviranomaisessa (8 ja 12 §), päämiehen oma toimivalta (14 §), voimassaolo, lakkaaminen ja neljän vuoden selvitys (15, 16, 17 ja 17 b §), toimintakelpoisuuden rajoittaminen (18 §), omaisuuden hoito, luvat ja käyttövarat (32, 34, 37, 38, 42 ja 43 §), palkkio (44 §), omaisuusluettelo ja tilit (48–52 §), hakijat (72 §) ja ilmoitus holhousviranomaiselle (91 §). Ajantasainen teksti, sisältää 1.5.2026 voimaan tulleen muutoksen (114/2026). Luettu 24.9.2026.
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Finlex – kelpoisuus tehdä valtakirja (5 §) ja voimaantulo vahvistamisella (10 §). Luettu 24.9.2026.
- Aikuisen edunvalvonta, Digi- ja väestötietovirasto – miten edunvalvonta käynnistyy ja etenee, kevyemmät keinot ja edunvalvojan tehtävät. Luettu 24.9.2026.
- Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto – vuoden 2026 muutokset lupasääntelyyn. Luettu 24.9.2026.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastauksia edunvalvontaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.