Edunvalvontavaltakirja – sisältö ja tekeminen

Edunvalvontavaltakirja ja edunvalvontavaltuutus kuulostavat kahdelta eri asialta, ja siksi niitä haetaan usein erikseen. Ne ovat kuitenkin saman kokonaisuuden kaksi puolta: valtakirja on asiakirja, ja valtuutus on se järjestely, joka asiakirjalla annetaan. Tästä oppaasta näet, mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjoitetaan, miten se eroaa tavallisesta valtakirjasta ja miten se lopulta otetaan käyttöön.

Mikä edunvalvontavaltakirja on

Edunvalvontavaltakirjalla annat luottamallesi henkilölle oikeuden hoitaa asioitasi siinä tapauksessa, että et itse enää pysty niitä hoitamaan – esimerkiksi sairauden tai muistisairauden vuoksi. Laki puhuu valtakirjasta edunvalvontavaltuutusta varten, ja Digi- ja väestötietovirasto kutsuu samaa asiakirjaa edunvalvontavaltakirjaksi. Arkikielessä molempia sanoja käytetään ristiin.

Valtakirjan voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Siksi se kannattaa tehdä ajoissa, silloin kun sille ei vielä ole tarvetta.

Ero tavalliseen valtakirjaan

Sekaannus syntyy helpoimmin tavallisen valtakirjan kanssa, koska sanat ovat lähes samat. Asiakirjat on kuitenkin tehty eri tilanteisiin:

• Tavallinen valtakirja on voimassa heti. Sillä valtuutat jonkun hoitamaan asioitasi nyt, kun pystyt itse valvomaan, mitä valtuutettu tekee.
• Edunvalvontavaltakirja on varautumisasiakirja. Se tulee voimaan vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt ja valtuutus on vahvistettu, ja sen jälkeen valtuutetun toimintaa valvoo viranomainen.

Kumpikaan ei korvaa toista. Tavallisen valtakirjan käyttö käy epävarmaksi silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty valvomaan valtuutettua – ja juuri siihen tilanteeseen edunvalvontavaltakirja on tehty. Tavallisesta valtakirjasta kerrotaan oppaassa valtakirja – malli ja täyttöohje.

Mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjoitetaan

Digi- ja väestötietoviraston mukaan edunvalvontavaltakirjassa on oltava

• valtuuttaja eli valtakirjan laatija,
• valtuutettu eli henkilö, joka oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa,
• maininta siitä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta,
• asiat, joita valtuutettu saa hoitaa, ja
• voimaantuloehto: valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Kenet valtakirjaan nimetään, käsitellään omassa osiossaan alempana.

Valtakirja on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajien on tiedettävä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta, mutta sen sisältöä heille ei tarvitse kertoa. Todistajien esteellisyys ja todistuslausuma käydään läpi mallin kanssa oppaassa edunvalvontavaltuutus – lomake (PDF), malli ja täyttöohje. Kun teet edunvalvontavaltakirjan netissä, todistuslausuma tulee asiakirjaan valmiiksi.

Kenet voi nimetä valtuutetuksi

Valtuutetuksi voi nimetä kenet tahansa yksityishenkilön, johon luotat. Usein hän on puoliso, lapsi tai muu läheinen, mutta sukulaisuutta ei vaadita. Yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa ei voi nimetä, koska laki sulkee oikeushenkilöt valtuutetun tehtävästä.

Valtuutettuja voi olla useampi; laki ei rajoita heidän määräänsä. Jos samaan tehtävään nimetään kaksi tai useampi, valtakirjaan kannattaa kirjata, voiko kukin edustaa sinua yksin vai vain yhdessä muiden kanssa.

Valinta punnitaan vielä vuosien päästä: holhousviranomainen ei saa vahvistaa valtuutusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton tehtäväänsä.

Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu

Varsinaisen valtuutetun lisäksi laki tuntee kaksi varahenkilöä, joilla on eri tehtävät:

• Toissijainen valtuutettu astuu tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä. Digi- ja väestötietoviraston mukaan toissijainen valtuutettu voi hakea vahvistusta myös silloin, kun varsinainen valtuutettu on kuollut. Toissijaisia voi nimetä useamman, ja silloin valtakirjaan kannattaa merkitä järjestys, jossa heidän toivotaan ryhtyvän tehtävään.
• Varavaltuutettu hoitaa tehtävää vain tilapäisesti, kun varsinainen valtuutettu on esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi estynyt. Esteellisyys syntyy, kun vastapuolena on valtuutettu itse tai hänen läheisensä – esimerkiksi kun valtuuttajan asunto myydään valtuutetun lapselle. Siksi varavaltuutetuksi kannattaa harkita henkilöä perheen ulkopuolelta.

Jos toissijaista valtuutettua ei ole ja varsinainen valtuutettu kuolee ennen vahvistamista, valtuuttaja voi tehdä uuden valtakirjan – jos hän vielä ymmärtää sen merkityksen. Jos valtuutus on jo voimassa, valtuuttajalle voidaan määrätä edunvalvoja.

Valtuutetun palkkio

Valtakirjaan tai erillisiin toimiohjeisiin voi kirjoittaa, saako valtuutettu tehtävästään palkkion ja miten hänen kulunsa korvataan. Asiasta voi myös sopia valtuutetun kanssa. Jos palkkiosta ja kuluista ei ole määrätty eikä sovittu, laki antaa valtuutetulle oikeuden saada valtuuttajan varoista korvauksen tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisen palkkion.

Digi- ja väestötietovirasto ei anna tapauskohtaista ohjetta palkkion suuruudesta, mutta palkkio voi tulla viraston arvioitavaksi esimerkiksi tilin tarkastuksen tai valtuutetun toiminnasta tehdyn ilmoituksen yhteydessä. Jos haluat, että läheinen hoitaa tehtävän palkkiotta tai tietyllä korvauksella, se kannattaa kirjoittaa valtakirjaan selvästi.

Kiinteistöt 1.5.2026 alkaen

Laki muuttui 1.5.2026. Kun edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen ja valtuutettu saa hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita, hän saa myös myydä, luovuttaa, kiinnittää ja pantata valtuuttajan kiinteistöjä ilman erillistä mainintaa. Jos tätä ei haluta, rajoitus on kirjoitettava valtakirjaan.

Ennen 1.5.2026 tehdyissä valtakirjoissa oikeudesta piti määrätä erikseen. Jos haluat vanhan valtakirjasi toimivan uuden säännön mukaan, voit tehdä uuden edunvalvontavaltakirjan.

Lahjoista on edelleen määrättävä erikseen: valtuutettu saa antaa lahjoja valtuuttajan puolesta vain valtakirjassa yksilöityjen perusteiden mukaan, eikä koskaan itselleen.

Säilytys: alkuperäinen ja kopiot

Edunvalvontavaltakirjaa ei lähetetä virastolle tarkistettavaksi eikä säilytettäväksi. Se jää sinun ja valtuutetun huoleksi, ja säilytyksellä on väliä, koska vahvistus onnistuu vain alkuperäisellä asiakirjalla.

• Useampi alkuperäinen. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee tekemään useamman alkuperäisen kappaleen, jotta alkuperäinen on ainakin valtuuttajalla ja valtuutetulla.
• Kopio ei kelpaa vahvistukseen. Virasto ei voi vahvistaa valtuutusta, jos se saa valtakirjasta vain kopion tai skannatun version. Kopio on hyödyllinen muistiinpanona, mutta alkuperäistä se ei korvaa.
• Paikka, josta valtuutettu saa sen. Valtakirjan voi antaa valtuutetulle säilytettäväksi tai pitää esimerkiksi pankin tallelokerossa, kunhan valtuutetulla on sinne pääsy. Jos säilytät sen itse, kerro valtuutetulle, missä se on.
• Myös vahvistuksen jälkeen. Virasto palauttaa alkuperäisen valtakirjan käsittelyn jälkeen, ja se on pidettävä tallessa vahvistamisen jälkeenkin.

Kannattaa myös tietää, missä kaikki alkuperäiset ovat: valtuutus peruutetaan ottamalla valtakirja takaisin tai hävittämällä se.

Mitä valtakirjalle tehdään sen jälkeen

Kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista virastolta. Vasta vahvistus panee valtuutuksen voimaan. Hakemisesta ja sen maksusta kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ja hinta.

Jos valtakirjaa ei ole tehty ja toimintakyky on jo heikentynyt, vaihtoehto on edunvalvonta, jossa edunvalvojan määrää viranomainen.

Ennen allekirjoitusta kannattaa käydä läpi tavallisimmat virheet, jotka paljastuvat vasta vahvistusvaiheessa: edunvalvontavaltuutuksen sudenkuopat.

Lähteet ja lisätiedot

• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto – pakolliset tiedot, valtuutettavat, todistajat, lahjat, kiinteistöt 1.5.2026 alkaen ja säilyttäminen. Luettu 24.9.2026.
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Finlex – sisältö (2 §), valtuutettuna ei oikeushenkilö (3 §), vara- ja toissijainen valtuutettu (4 §), kelpoisuus (5 §), muoto (6 §), voimaantulo (10 §), lahjat (18 §), kiinteistöt (20 §) ja valvova viranomainen (29 §). Ajantasainen teksti sisältää 1.5.2026 voimaan tulleen muutoksen (113/2026). Luettu 24.9.2026; peruuttaminen (12 §), palkkio (22 §) ja vahvistamisen esteet (24 §) luettu 30.9.2026.
• Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen, Digi- ja väestötietovirasto – usean valtuutetun nimeäminen, toissijainen ja varavaltuutettu sekä säilyttäminen. Luettu 30.9.2026.
• Näin haet edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista, Digi- ja väestötietovirasto – alkuperäinen valtakirja, kopio ei kelpaa ja toissijaisen valtuutetun hakemus. Luettu 30.9.2026.
• Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen, Digi- ja väestötietovirasto – valtuutetun kuolema ja luopuminen. Luettu 30.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia edunvalvontavaltakirjaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.