Edunvalvontavaltakirja – sisältö ja tekeminen

Edunvalvontavaltakirja ja edunvalvontavaltuutus kuulostavat kahdelta eri asialta, ja siksi niitä haetaan usein erikseen. Ne ovat kuitenkin saman kokonaisuuden kaksi puolta: valtakirja on asiakirja, ja valtuutus on se järjestely, joka asiakirjalla annetaan. Tästä oppaasta näet, mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjoitetaan, miten se eroaa tavallisesta valtakirjasta ja miten se lopulta otetaan käyttöön.

Mikä edunvalvontavaltakirja on

Edunvalvontavaltakirjalla annat luottamallesi henkilölle oikeuden hoitaa asioitasi siinä tapauksessa, että et itse enää pysty niitä hoitamaan – esimerkiksi sairauden tai muistisairauden vuoksi. Laki puhuu valtakirjasta edunvalvontavaltuutusta varten, ja Digi- ja väestötietovirasto kutsuu samaa asiakirjaa edunvalvontavaltakirjaksi. Arkikielessä molempia sanoja käytetään ristiin.

Valtakirjan voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Siksi se kannattaa tehdä ajoissa, silloin kun sille ei vielä ole tarvetta.

Ero tavalliseen valtakirjaan

Sekaannus syntyy helpoimmin tavallisen valtakirjan kanssa, koska sanat ovat lähes samat. Asiakirjat on kuitenkin tehty eri tilanteisiin:

• Tavallinen valtakirja on voimassa heti. Sillä valtuutat jonkun hoitamaan asioitasi nyt, kun pystyt itse valvomaan, mitä valtuutettu tekee.
• Edunvalvontavaltakirja on varautumisasiakirja. Se tulee voimaan vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt ja valtuutus on vahvistettu, ja sen jälkeen valtuutetun toimintaa valvoo viranomainen.

Kumpikaan ei korvaa toista. Tavallisen valtakirjan käyttö käy epävarmaksi silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty valvomaan valtuutettua – ja juuri siihen tilanteeseen edunvalvontavaltakirja on tehty. Tavallisesta valtakirjasta kerrotaan oppaassa valtakirja – malli ja täyttöohje.

Mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjoitetaan

Digi- ja väestötietoviraston mukaan edunvalvontavaltakirjassa on oltava

• valtuuttaja eli valtakirjan laatija,
• valtuutettu eli henkilö, joka oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa,
• maininta siitä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta,
• asiat, joita valtuutettu saa hoitaa, ja
• voimaantuloehto: valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Valtuutetuksi voi nimetä luotetun henkilön, mutta ei yritystä, yhdistystä eikä yleistä edunvalvojaa. Varsinaisen valtuutetun lisäksi valtakirjaan kannattaa nimetä toissijainen valtuutettu sen varalle, ettei varsinainen voi ottaa tehtävää vastaan, ja varavaltuutettu tilanteisiin, joissa varsinainen on tilapäisesti estynyt tai esteellinen – esimerkiksi osituksessa, perinnönjaossa tai kun omaisuutta myydään läheiselle.

Valtakirja on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajien on tiedettävä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta, mutta sen sisältöä heille ei tarvitse kertoa. Todistajien esteellisyys ja todistuslausuma käydään läpi mallin kanssa oppaassa edunvalvontavaltuutus – malli, lomake ja täyttöohje.

Kiinteistöt 1.5.2026 alkaen

Laki muuttui 1.5.2026. Kun edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen ja valtuutettu saa hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita, hän saa myös myydä, luovuttaa, kiinnittää ja pantata valtuuttajan kiinteistöjä ilman erillistä mainintaa. Jos tätä ei haluta, rajoitus on kirjoitettava valtakirjaan.

Ennen 1.5.2026 tehdyissä valtakirjoissa oikeudesta piti määrätä erikseen. Jos haluat vanhan valtakirjasi toimivan uuden säännön mukaan, voit tehdä uuden edunvalvontavaltakirjan.

Lahjoista on edelleen määrättävä erikseen: valtuutettu saa antaa lahjoja valtuuttajan puolesta vain valtakirjassa yksilöityjen perusteiden mukaan, eikä koskaan itselleen.

Mitä valtakirjalle tehdään sen jälkeen

Edunvalvontavaltakirjaa ei lähetetä virastolle tarkistettavaksi eikä säilytettäväksi. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee tekemään useamman alkuperäisen kappaleen, jotta alkuperäinen on ainakin valtuuttajalla ja valtuutetulla, ja huolehtimaan siitä, että valtuutettu tietää, missä valtakirja on.

Kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista virastolta. Vasta vahvistus panee valtuutuksen voimaan. Hakemisesta ja sen maksusta kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ja hinta.

Jos valtakirjaa ei ole tehty ja toimintakyky on jo heikentynyt, vaihtoehto on edunvalvonta, jossa edunvalvojan määrää viranomainen.

Lähteet ja lisätiedot

• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto – pakolliset tiedot, valtuutettavat, todistajat, lahjat, kiinteistöt 1.5.2026 alkaen ja säilyttäminen. Luettu 24.9.2026.
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Finlex – sisältö (2 §), valtuutettuna ei oikeushenkilö (3 §), vara- ja toissijainen valtuutettu (4 §), kelpoisuus (5 §), muoto (6 §), voimaantulo (10 §), lahjat (18 §), kiinteistöt (20 §) ja valvova viranomainen (29 §). Ajantasainen teksti sisältää 1.5.2026 voimaan tulleen muutoksen (113/2026). Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia edunvalvontavaltakirjaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.