Edunvalvontavaltuutuksen sudenkuopat – virheet, jotka kaatavat valtuutuksen

Edunvalvontavaltuutuksen sudenkuopat ovat virheitä, jotka huomataan vasta vuosien päästä, kun valtakirjaa pitäisi käyttää: silloin Digi- ja väestötietovirasto ei vahvista sitä, tai valtuutettu ei pysty hoitamaan asioita sillä. Tähän oppaaseen on koottu seitsemän tavallisinta virhettä ja se, miten vältät jokaisen.

Yhteistä kaikille on sama asia. Valtuutus tehdään nyt, mutta se tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan. Silloin virhettä ei enää voi korjata uudella valtakirjalla.

1. Esteellinen todistaja

Valtakirja tarvitsee kaksi todistajaa, jotka ovat paikalla yhtä aikaa. Todistajana ei voi olla valtuuttajan puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi, eikä näiden puoliso. Sama koskee valtuutettua ja hänen lähipiiriään. Puolisolla tarkoitetaan myös avopuolisoa.

Tavallisin tapaus: äiti valtuuttaa tyttärensä, ja poika todistaa. Poika on esteellinen, ja virasto ei voi vahvistaa valtuutusta.

Näin vältät: valitse todistajat perheen ulkopuolelta ja tarkista listasta, ettei kumpikaan ole esteellinen. Koko lista ja todistajien tehtävät ovat oppaassa edunvalvontavaltuutuksen todistajat.

2. Todistajat eivät olleet paikalla yhtä aikaa

Valtakirjaa ei voi kierrättää todistajalta toiselle. Molempien on oltava samassa huoneessa, kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksensa. Todistajien on myös merkittävä valtakirjaan, että he olivat läsnä samanaikaisesti.

Näin vältät: sovi yksi yhteinen hetki kaikille kolmelle. Jos todistuslausumassa lukee, että todistajat olivat yhtä aikaa läsnä, ja näin myös tapahtui, asia on kunnossa.

3. Epäselvä tai liian suppea laajuus

Valtakirjasta on käytävä ilmi, missä asioissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa. Jos valtakirjassa lukee vain "hoitaa asioitani", valtuutetulle voi tulla ongelmia pankissa, asunnon myynnissä tai hoitopäätöksissä, koska on epäselvää, mitä valtuutus kattaa.

Toinen ääripää on liian suppea valtuutus. Jos valtakirja kattaa vain pankkiasiat, valtuutettu ei voi myydä asuntoa, vaikka se olisi hoitomaksujen vuoksi välttämätöntä.

Näin vältät: kirjaa selvästi, kattaako valtuutus taloudelliset asiat, henkilöä koskevat asiat vai molemmat. Jos haluat, että valtuutettu voi myydä kiinteistön tai antaa lahjan, kirjaa se erikseen. Mitä kumpaankin alueeseen kuuluu, kerrotaan oppaassa mitä edunvalvontavaltuutus kattaa.

4. Ei varavaltuutettua eikä toissijaista valtuutettua

Valtakirjassa on usein vain yksi valtuutettu. Kun hän sairastuu, on esteellinen jossakin asiassa, muuttaa ulkomaille tai kuolee, valtuutus jää käyttämättä. Sama käy, jos valtuutettu ei halua ottaa tehtävää vastaan.

Laki tuntee tähän kaksi varahenkilöä:

• Varavaltuutettu hoitaa tehtävää, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt, esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi.
• Toissijainen valtuutettu ottaa tehtävän, jos valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä tai on pysyvästi estynyt.

Digi- ja väestötietovirasto suosittelee nimeämään molemmat. Esteellisyys on yleisempää kuin luulisi: jos valtuutettu lapsi ostaa vanhemman asunnon, hän ei voi edustaa vanhempaa samassa kaupassa. Silloin tarvitaan varavaltuutettu, mieluiten perheen ulkopuolelta.

Näin vältät: nimeä varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu. Jos nimeät useita, kirjaa järjestys, jossa he ryhtyvät tehtävään. Kun teet edunvalvontavaltuutuksen verkossa, molemmat kysytään erikseen.

5. Voimaantuloehto puuttuu

Valtakirjassa on oltava määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Ilman tätä lausetta asiakirja ei ole edunvalvontavaltakirja, eikä virasto voi vahvistaa sitä.

Tämä virhe syntyy helposti, kun valtakirja tehdään tavallisen valtakirjan pohjalta. Tavallinen valtakirja ja edunvalvontavaltakirja ovat eri asiakirjoja, ja niiden ero on kerrottu oppaassa edunvalvontavaltakirja.

Näin vältät: tarkista, että valtakirjassa on voimaantuloehto, maininta valtuuttamistarkoituksesta, valtuuttaja ja valtuutettu sekä hoidettavat asiat.

6. Alkuperäinen valtakirja katoaa

Vahvistusta haetaan alkuperäisellä, paperisella valtakirjalla. Kopio tai skannattu versio ei kelpaa. Virasto ei ota valtakirjaa säilytettäväksi etukäteen, joten sen säilytys on valtuuttajan ja valtuutetun vastuulla.

Näin vältät: säilytä alkuperäinen paikassa, josta valtuutettu saa sen käyttöönsä: valtuutetulla itsellään tai pankin tallelokerossa. Kerro valtuutetulle, missä se on. Alkuperäinen pitää säilyttää myös vahvistuksen jälkeen.

7. Odotetaan liian pitkään

Tämä on sudenkuopista vakavin, koska sitä ei voi kiertää. Valtakirjan voi tehdä vain henkilö, joka ymmärtää sen merkityksen. Kun muisti on heikentynyt niin, ettei ymmärrystä enää ole, valtakirjaa ei voi tehdä, ja läheisten on haettava edunvalvojan määräämistä. Silloin asioiden hoitajaa ei valita itse.

Diagnoosi ei vielä estä valtakirjan tekemistä. Ratkaisevaa on ymmärryskyky. Jos se on epävarma, Digi- ja väestötietovirasto neuvoo hankkimaan lääkärinlausunnon siitä, että valtuuttaja ymmärtää tekemänsä valtakirjan.

Näin vältät: tee valtakirja terveenä, osana muuta varautumista. Jos teet sitä ikääntyvän vanhemman kanssa, lue ensin opas edunvalvontavaltuutus vanhemmille.

Tarkistuslista ennen allekirjoitusta

• Valtakirjassa lukee, että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta.
• Valtuuttaja ja valtuutettu on nimetty.
• Hoidettavat asiat on kirjattu selvästi: talous, henkilöä koskevat asiat vai molemmat.
• Voimaantuloehto on mukana.
• Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu on nimetty.
• Kaksi todistajaa, molemmat täysi-ikäisiä, esteettömiä ja paikalla yhtä aikaa.
• Todistuslausumassa on todistajien syntymäajat, yhteystiedot, paikka, aika ja merkintä valtuuttajan ymmärryksestä.
• Alkuperäisen säilytyspaikka on sovittu.

Kun valtuutusta aikanaan haetaan vahvistettavaksi, vaiheet on kerrottu oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen. Mitä kokonaisuus maksaa, kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltuutuksen hinta.

Lähteet ja lisätiedot

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Finlex – varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu (4 §), kelpoisuus valtakirjan tekemiseen (5 §), valtakirjan muoto ja sisältö (6 §), todistuslausuma (7 §), todistajan kelpoisuus (8 §), voimaantulo ja välttämättömät toimet (10 §) sekä vahvistaminen ja sen esteet (24 §). Luettu 10.10.2026.
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto – varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu, voimaantuloehto, alkuperäisen säilytys ja lääkärinlausunto ymmärryskyvystä. Luettu 10.10.2026.
• Näin haet edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista, Digi- ja väestötietovirasto – alkuperäinen valtakirja, kopio ei kelpaa. Luettu 10.10.2026.
• Henkilöasiakkaiden käsittelyajat, Digi- ja väestötietovirasto – edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen käsittelyaika, päivitetty 1.10.2026. Luettu 10.10.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia yleisimpiin kysymyksiin valtuutuksen virheistä.