Avioehdon hinta

Mistä avioehdon hinta muodostuu

Avioehdon kustannus jakautuu kahteen osaan, jotka kannattaa katsoa erikseen. Ensimmäinen on maksu, jonka viranomainen perii sopimuksen rekisteröinnistä. Toinen on se, mitä sopimuksen laatiminen maksaa. Ensimmäinen on kiinteä ja kaikille sama, jälkimmäinen riippuu kokonaan siitä, miten sopimus tehdään.

Rekisteröinti erottaa avioehdon useimmista muista perheen asiakirjoista. Allekirjoitettu ja todistettu avioehtosopimus ei vielä vaikuta mihinkään: se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on rekisteröinyt sen. Rekisteröintimaksu ei siis ole lisäpalvelu, jonka voisi jättää pois säästääkseen. Ilman sitä sopimusta ei oikeudellisesti ole olemassa, vaikka paperi olisi laatikossa allekirjoitettuna.

Toisessa osassa hinnat eroavat. Avioehtosopimuksen voi kirjoittaa itse, koota ohjatusti tai tilata lakitoimistolta. Lopputulos on kaikissa sama asiakirjatyyppi, ja jokainen rekisteröidään samalla tavalla ja samalla maksulla. Ero on siinä, kuka varmistaa, että sisältö vastaa sitä mitä puolisot tarkoittavat ja että muotovaatimukset täyttyvät.

Mitä rekisteröintimaksulla ostetaan

Maksu on sama riippumatta siitä, mitä sopimuksessa rajataan, joten se ei kasva sopimuksen laajuuden mukana. Digi- ja väestötietoviraston mukaan avioehdossa voidaan sopia esimerkiksi, että avio-oikeuden laajuus riippuu siitä, päättyykö liitto eroon vai kuolemaan, että avio-oikeus ei koske avioliittoa edeltänyttä varallisuutta, että se ei koske puolison perintöä, yritystä tai maatilaa, tai että kummallakaan ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen.

Laajuus vaikuttaa sen sijaan laatimisen hintaan silloin, kun laatimisesta maksetaan tunneittain: mitä useampi omaisuuserä yksilöidään ja mitä useampi poikkeus kirjoitetaan, sitä enemmän työtä sopimus vaatii. Kiinteähintaisessa vaihtoehdossa laajuus ei muuta hintaa.

Vaihtoehdot ja niiden hinta

Kolme tapaa laatia avioehtosopimus. Ne eroavat siinä, kuka kantaa vastuun sisällöstä ja muodosta, eivät siinä, millainen asiakirja syntyy. Rekisteröintimaksu on jokaisella rivillä sama, koska sen perii viranomainen eikä se sisälly minkään laatijan hintaan. Rivejä ei lasketa yhteen: kaksi eri tahoa perii kaksi eri maksua eri asioista.

Mitä nollan euron vaihtoehto vaatii

Itse kirjoitettu avioehto on laatimiskuluiltaan ilmainen, mutta sen on täytettävä samat vaatimukset kuin minkä tahansa muun. Sopimuksen on oltava kirjallinen, päivätty ja molempien allekirjoittama, kahden esteettömän todistajan on todistettava allekirjoitukset, ja alkuperäinen paperinen kappale on lähetettävä virastoon rekisteröintilomakkeen kanssa. Sopimukseen merkitään myös molempien henkilötunnukset. Mikään näistä ei maksa mitään – mutta jos yksikin puuttuu, rekisteröinti ei sitä korjaa.

Rekisteröintimaksu ja mitä sillä saa

Virastolle lähetetään kynällä allekirjoitettu alkuperäinen, paperinen sopimus ja täytetty rekisteröintilomake. Sähköisesti allekirjoitettua avioehtoa ei voi rekisteröidä, eikä kopio kelpaa. Viraston ilmoittama käsittelyaika on 12 viikkoa. Alkuperäinen sopimus palautetaan postitse, ja palautukset lähtevät viraston mukaan tällä hetkellä 4 kuukauden kuluessa. Todistus rekisteröinnistä ja lasku tulevat erikseen.

Rekisteröintiä voi hakea kumpi tahansa puolisoista tai kihlakumppaneista, ja hakemuksen liitteenä on oltava sopimus alkuperäisenä. Maksu laskutetaan vasta käsittelyn jälkeen, joten sitä ei makseta etukäteen hakemusta jätettäessä. Jos sopimuksen laatii lakitoimisto, maksu on silti sama viranomaismaksu, vaikka toimisto hoitaisi lähettämisen.

Rekisteröintimaksu ei myöskään sisällä neuvontaa. Digi- ja väestötietovirasto kertoo, ettei se voi auttaa avioehdon laatimisessa, ja ohjaa sen sijaan asianajajalle, valtion oikeusaputoimistoon tai muulle asiantuntevalle juristille. Viranomaisen osuus alkaa vasta, kun valmis ja allekirjoitettu sopimus saapuu rekisteröitäväksi.

Maksu on vuosikohtainen. Virasto julkaisee sen vuosittain, ja se on muuttunut vuodesta toiseen. Siksi luku esitetään tällä sivulla aina vuoden ja tarkistuspäivän kanssa, eikä sitä kannata pitää pysyvänä hintana.

Maksu peritään jokaisesta rekisteröitävästä sopimuksesta. Jos avioehtoa myöhemmin muutetaan, uusi sopimus rekisteröidään samalla tavalla ja maksu peritään uudelleen. Muuttaminen maksaa siis saman verran kuin ensimmäinen kerta – mikä on yksi syy kirjoittaa sopimus kerralla niin, ettei sitä tarvitse avata muutaman vuoden päästä.

Todistajat: ilmaiseksi tai maksullisesti

Avioliittolain mukaan avioehtosopimuksen on oltava päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Viraston mukaan todistajien ei tarvitse todistaa itse allekirjoittamista, vaan he todistavat allekirjoitukset oikeiksi. Sopimuksen sisältöä he eivät todista.

Todistajiksi kelpaavat esimerkiksi ystävät, työtoverit tai naapurit, eikä heidän käyttämisestään synny kuluja. Viraston mukaan esteellisiä ovat muun muassa sopijoiden nykyiset ja entiset avio- ja avopuolisot, sisarukset, vanhemmat ja lapset sekä heidän puolisonsa. Todistajan on oltava vähintään 15-vuotias ja ymmärrettävä todistamisen merkitys.

Notaaripalvelu on kätevä silloin, kun sopivia esteettömiä todistajia ei ole lähipiirissä tai kun halutaan, että allekirjoitukset todistetaan viranomaisen luona. Se ei ole pakollinen, eikä se muuta sitä, että sopimuksen sisällöstä vastaavat puolisot itse.

Todistamisen virhe on kallein niistä, jotka eivät maksa mitään. Esteellinen todistaja tai vajaa todistaminen ei estä rekisteröintiä, koska virasto ei tarkista niitä – mutta viraston mukaan rekisteröity sopimus ei silloin välttämättä ole pätevä. Korjaaminen tarkoittaa uutta sopimusta, uutta todistamista ja uutta rekisteröintimaksua. Kaksi sopivaa todistajaa kannattaa siksi miettiä ennen allekirjoituspäivää.

Mitä tämä palvelu maksaa

Sitovan avioehto maksaa 59 €. Hinta on kiinteä eikä riipu omaisuuden määrästä tai siitä, suljetaanko avio-oikeus pois kokonaan vai vain nimetyn omaisuuden osalta.

Toinen tapa maksaa on vuositilaus. Sitova Premium (49 € vuodessa) sisältää avioehdon lisäksi muut vakioasiakirjat, kuten testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen. Moni tekee avioehdon samassa elämänvaiheessa kuin testamentin, ja silloin tilaus tulee kertaostoja edullisemmaksi, kun asiakirjoja on kaksi tai enemmän.

Maksulla saatte lomakkeen, joka käy läpi avio-oikeuden poissulkemisen kolme ratkaisua: koskeeko se kaikkea vai nimettyä omaisuutta, molempien vai vain toisen omaisuutta, ja sekä avioeroa että kuolemaa vai vain avioeroa. Valmiissa sopimuksessa on allekirjoituskohdat molemmille ja todistajille, ja PDF on ladattavissa heti maksun vahvistuttua.

Sopimuksen näkee kokonaan jo ennen maksua. Jos jokin kohta ei vastaa sitä, mistä olette sopineet, vastauksia voi muuttaa ja katsoa tuloksen uudelleen – esikatselu ei maksa mitään.

Mitä lakitoimisto maksaa

Asianajopalkkio riippuu toimeksiannon laadusta ja työmäärästä, mutta lopullinen palkkio perustuu yleensä tuntilaskutukseen. Suomen Asianajajaliiton vuoden 2025 selvityksessä keskimääräinen tuntihinta yksityishenkilön asiassa oli noin 300 euroa tunnilta, ja hajonta oli suurta. Lopullista hintaa ei siis tiedetä etukäteen. Vastineeksi saat henkilön, joka perehtyy juuri sinun tilanteeseesi ja vastaa siitä.

Avioehdossa asiantuntijalta ostetaan ennen kaikkea rajaus: mikä omaisuus jätetään avio-oikeuden ulkopuolelle, miten se yksilöidään niin, että sen voi erottaa muusta omaisuudesta vielä vuosikymmenten päästä, ja mitä rajaus merkitsee toiselle puolisolle, jos liitto päättyy kuolemaan eikä eroon. Tuntimäärä riippuu siitä, kuinka monta tällaista kysymystä pariskunnan tilanteessa on ratkaistavana.

Rekisteröintimaksu peritään tässäkin vaihtoehdossa erikseen, koska sen perii viranomainen. Toimeksiannon lopullinen summa selviää vasta työn jälkeen, joten tälle vaihtoehdolle ei tällä sivulla ole euromäärää – ainoastaan tuntihinnan lähtötaso lähteineen.

Lähde: Suomen Asianajajaliitto, 2025

Milloin avioehto kannattaa teettää juristilla

Kun puolisot ovat jo päättäneet, mitä rajataan, verkkolomake riittää sen kirjaamiseen. Juristin tunnit maksavat itsensä takaisin silloin, kun avoinna on se, mitä kannattaa rajata – tai kun tilanne on sellainen, jota yleinen asiakirja ei kata:

• Yritys tai maatila. Kun rajaus koskee yritysvarallisuutta, sen suhde omistusjärjestelyihin ja tulevaan sukupolvenvaihdokseen kannattaa harkita kokonaisuutena.
• Kansainvälinen tilanne. Jos jompikumpi asuu tai omistaa ulkomailla, ratkaistavaksi tulee myös se, minkä valtion lakia sovelletaan. Tämä palvelu ei laadi avioehtoa kansainväliseen tilanteeseen.
• Rajoitettu toimintakelpoisuus. Jos puolison toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tarvitaan edunvalvojan kirjallinen hyväksyminen, eikä tämä palvelu laadi sopimusta tällaiseen tilanteeseen.
• Uusperhe. Kun kummallakin on lapsia aiemmista suhteista, avioehdon ja testamentin yhteisvaikutus kannattaa ratkaista samalla kertaa.
• Aiempi avioehto. Uuden ja vanhan sopimuksen suhde on oma kysymyksensä, koska vanha voi jäädä osin voimaan.
• Rajatun omaisuuden tuotto. Avioliittolain mukaan avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus pysyy rajattuna myös silloin, kun sen tilalle tulee muuta omaisuutta. Omaisuuden tuotto, kuten vuokra tai osingot, jää kuitenkin rajauksen ulkopuolelle vain, jos siitä on erikseen määrätty. Kun rajattava omaisuus tuottaa merkittävästi, tämä kohta kannattaa miettiä huolella.

Jos tilanne vaatii henkilökohtaista neuvontaa, valtion oikeusapu voi tulojesi ja varallisuutesi perusteella kattaa osan kuluista. Lue oikeusavusta Oikeuspalveluvirastosta.

Tuntiveloitteisen toimeksiannon hintaan voi myös vaikuttaa itse. Kun puolisot ovat keskustelleet periaatteista etukäteen ja koonneet listan omaisuudesta, jota rajaus koskisi, juristin aika kuluu harkintaan eikä tietojen keräämiseen. Sama valmistelu auttaa, vaikka sopimus lopulta kirjoitettaisiin ohjatusti: vaikein osa on päätös, ei lomake.

Ajoitus ratkaisee enemmän kuin hinta

Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen vihkimistä tai milloin tahansa avioliiton aikana. Ennen häitä sen voi lähettää rekisteröitäväksi aikaisintaan kuukautta ennen vihkipäivää, ja silloin se tulee voimaan vasta vihkipäivänä. Avioliiton aikana rekisteröitäväksi voi lähettää milloin tahansa.

Kalliiksi avioehdon tekee väärä hetki. Avioliittolain mukaan avioehtosopimus ei tule voimaan, jos se on jätetty rekisteröitäväksi avioliiton purkauduttua tai sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille. Virasto ei rekisteröi sopimusta puolison kuoleman tai avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka se olisi pätevästi allekirjoitettu jo aiemmin. Silloin omaisuus jaetaan osituksessa niin kuin sopimusta ei olisi tehty.

Siksi hinnan vertailua tärkeämpää on se, että sopimus lähtee rekisteröitäväksi ajoissa. Käsittely vie viraston ilmoittaman ajan, joten sopimusta ei kannata jättää odottamaan tilannetta, jossa sitä tarvittaisiin. Miten ajoitus toimii häiden ympärillä, kerrotaan oppaassa avioehto ennen avioliittoa.

Mitä avioehdon puuttuminen voi tarkoittaa

Avioehdon hintaa on luontevinta verrata siihen, mitä ositus ilman sitä tarkoittaa. Kun avio-oikeutta ei ole rajattu, kummankin puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan avioliiton päättyessä yhteen ja jaetaan puoliksi. Enemmän omistava luovuttaa toiselle erotuksen puolikkaan, jota kutsutaan tasingoksi.

Esimerkki ei kerro, kumpi ratkaisu on oikea – se riippuu siitä, mitä puolisot haluavat. Se kertoo vain, miksi rekisteröintimaksun suuruinen kulu ja sopimuksen laatiminen ovat eri mittakaavan asioita kuin se, mistä sopimuksella päätetään. Laskennan vaiheet on käyty läpi oppaassa tasinko – mikä se on ja miten se lasketaan.

Mitä avioehto ei maksa

Avioehdolla ei ole vuosimaksua eikä uusimismaksua. Rekisteröity sopimus on voimassa, kunnes puolisot tekevät uuden, eikä sitä tarvitse vahvistaa uudelleen. Jos avioliitto päättyy, sopimuksen vaikutus näkyy osituksessa – siitä, mitä avioehto silloin ratkaisee, kerrotaan oppaassa avioehto ja avioero.

Lähteet

Viranomaisluvut on luettu Digi- ja väestötietoviraston sivulta 24.9.2026.

• Avioehtosopimuksen rekisteröinti, Digi- ja väestötietovirasto – rekisteröintimaksu, käsittelyaika, todistajat, notaaripalvelu ja rekisteröinnin ajankohta.
• Avioliittolaki (234/1929), Finlex – avioehtosopimus (41–44 §) ja sen muoto (66 §).
• Mitä asianajajan käyttäminen maksaa, Suomen Asianajajaliitto – tuntihinnan keskiarvo yksityishenkilön asiassa, 2025.

Lue myös

• Avioehdon rekisteröinti DVV:hen – näin se tehdään
• Avioehto – ilmainen malli ja täyttöohje
• Avioehto ennen avioliittoa – milloin se tehdään