Velkakirjatyypit – tavallinen ja juokseva velkakirja selkeästi
Kun lainasta tehdään velkakirja, taustalla on usein tärkeämpi valinta kuin ensisilmäyksellä huomaa: velkakirjan tyyppi. Velkakirjat jaetaan perinteisesti kahteen päätyyppiin – tavalliseen eli nimettyyn velkakirjaan ja juoksevaan velkakirjaan. Useimmissa yksityishenkilöiden välisissä lainoissa käytetään tavallista velkakirjaa, mutta on hyvä ymmärtää, miten tyypit eroavat toisistaan ja miksi erolla on merkitystä. Tästä oppaasta saat selkeän kuvan molemmista tyypeistä ja siitä, milloin kumpikin sopii.
Miksi velkakirjan tyypillä on merkitystä
Velkakirja on todiste velasta: se kertoo, kuka on velkaa kenelle, kuinka paljon ja millä ehdoilla. Pelkän velkasuhteen kirjaamisen lisäksi velkakirja vaikuttaa kuitenkin myös siihen, miten velka voidaan myöhemmin siirtää ja millainen asema velan saajalla on.
Juuri tähän velkakirjatyyppi vaikuttaa. Tavallinen ja juokseva velkakirja palvelevat eri tarkoituksia: toinen on tarkoitettu yksittäisen, nimetyn velkojan ja velallisen väliseksi todisteeksi, toinen taas tilanteisiin, joissa velka on tarkoitus voida siirtää eteenpäin. Tyypin valinta ei siksi ole pelkkä muodollisuus.
Tiesitkö?
Suuri osa arkisista lainoista – esimerkiksi kaverille tai perheenjäsenelle annettu laina – dokumentoidaan tavallisella eli nimetyllä velkakirjalla. Juokseva velkakirja on tyypillisempi tilanteissa, joissa velkaa on tarkoitus voida siirtää.
Tavallinen (nimetty) velkakirja
Tavallinen velkakirja on tehty nimetylle velkojalle. Siinä yksilöidään selkeästi, kuka on velkoja (lainan antaja) ja kuka velallinen (lainan saaja), sekä lainan ehdot. Tavallinen velkakirja on luonteva valinta silloin, kun laina on kahden tietyn osapuolen välinen eikä sitä ole tarkoitus kierrättää eteenpäin.
Tavallinen velkakirja sopii erityisen hyvin yksityishenkilöiden välisiin lainoihin. Se on selkeä todiste velasta: siitä käy ilmi lainasumma, korko, takaisinmaksun aikataulu ja muut sovitut ehdot. Jos velkaa joskus siirretään toiselle, siirtoon ja siitä ilmoittamiseen liittyy omat sääntönsä.
Tavallinen velkakirja voidaan siirtää toiselle velkojalle ilman velallisen suostumusta, mutta siirronsaaja ei saa parempaa oikeutta kuin siirtäjällä oli: velallinen säilyttää kaikki velkasuhteeseen perustuvat väitteensä – esimerkiksi jo tehdyn maksun tai kuittauksen – myös uutta velkojaa kohtaan. Siirrosta on ilmoitettava velalliselle, sillä maksu alkuperäiselle velkojalle on pätevä siihen saakka, kunnes velallinen saa tiedon siirrosta.
Esimerkkitilanne
Anna lainaa siskolleen rahaa asunnon käsirahaan. He tekevät tavallisen velkakirjan, jossa lukee lainasumma, takaisinmaksun aikataulu ja mahdollinen korko. Velka on selkeästi Annan ja hänen siskonsa välinen, eikä sitä ole tarkoitus siirtää kenellekään muulle – tavallinen velkakirja on tähän luonteva valinta.
Juokseva velkakirja
Juokseva velkakirja on laadittu niin, että se on tarkoitettu siirrettäväksi eteenpäin. Käytännössä juoksevassa velkakirjassa velan maksu ja velkojan asema kytkeytyvät itse asiakirjaan eri tavalla kuin tavallisessa velkakirjassa. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, kuka on oikeutettu vaatimaan maksua ja millainen suoja velan saaneella on.
Juokseva velkakirja liittyy tyypillisemmin tilanteisiin, joissa velkaa on tarkoitus voida siirtää – esimerkiksi rahoitukseen liittyvissä järjestelyissä. Yksityishenkilöiden välisessä arkilainassa juoksevaa velkakirjaa tarvitaan harvemmin.
Juoksevan velkakirjan oikeusvaikutukset poikkeavat tavallisesta
Juoksevassa velkakirjassa velan maksu ja velkojan asema kytkeytyvät itse asiakirjaan: vilpittömässä mielessä oleva siirronsaaja saa vahvan suojan, eikä velallinen voi yleensä vedota useimpiin velkasuhteen sisäisiin väitteisiin uutta velkojaa kohtaan. Velallisen on lisäksi maksettava velka vain velkakirjaa vastaan. Juuri siksi yksityishenkilöiden välisiin lainoihin suositellaan tavallista velkakirjaa, joka turvaa velallisen aseman paremmin.
Epävarma, millainen velkakirja sopii tilanteeseesi?
Tee velkakirja ohjatustiTavallinen vai juokseva – miten valita?
Useimmissa yksityishenkilöiden välisissä tilanteissa valinta on selkeä: tavallinen velkakirja riittää, kun laina on kahden tietyn osapuolen välinen eikä sitä ole tarkoitus kierrättää eteenpäin. Tällaisia ovat esimerkiksi lainat perheenjäsenten ja ystävien välillä tai muu kahdenvälinen rahoitus.
Juokseva velkakirja tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun velka halutaan nimenomaisesti voida siirtää eteenpäin. Jos tällaista tarvetta ei ole, tavallinen velkakirja on yksinkertaisempi ja selkeämpi.
Olennaista on, että velkakirja – tyypistä riippumatta – on selkeä ja kattava: siinä on yksilöity osapuolet, lainasumma, korko, takaisinmaksun aikataulu ja muut ehdot niin, ettei tulkinnanvaraa jää. Juuri tähän ohjattu palvelu auttaa.
Tiesitkö?
Velkakirjalle ei ole laissa yleistä määrämuotoa, eli sitä ei tarvitse tehdä tietyn kaavan mukaan ollakseen pätevä. Kirjallinen, huolellisesti laadittu velkakirja on silti lähes aina järkevä – se toimii todisteena ja vähentää riitojen riskiä.
Miksi velkakirja kannattaa tehdä huolella
Velkakirjan tyyppi on yksi niistä asioista, joita harva tulee ajatelleeksi lainaa antaessaan – ja juuri siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Vielä tärkeämpää on, että velkakirja on muuten selkeä ja täydellinen: että siinä on kaikki olennainen ja että ehdot on muotoiltu yksiselitteisesti.
Ohjattu palvelu kysyy oikeat tiedot tilanteeseesi ja muotoilee velkakirjan johdonmukaisesti. Näin et jää tyhjän mallin ja oman tulkintasi varaan asiassa, jolla voi olla iso merkitys, jos lainan takaisinmaksusta joskus tulee erimielisyyttä.