Testamentin tiedoksianto, säilytys ja moite

Testamentin tekeminen on vasta alku. Jotta se toteutuu, sen on löydyttävä tekijän kuoltua, ja se on annettava perillisille tiedoksi oikealla tavalla. Tiedoksiannosta alkaa myös aika, jonka kuluessa perilliset voivat moittia testamenttia tai vaatia lakiosaansa. Tästä oppaasta näet, miten testamentti kannattaa säilyttää, miten tiedoksianto tehdään ja mitä sen jälkeen tapahtuu.

Testamenttia ei rekisteröidä

Suomessa testamenttia ei rekisteröidä mihinkään viranomaiseen. Se tulee voimaan tekijän kuollessa sellaisena kuin se on – mutta vain, jos joku tietää sen olevan olemassa. Jos testamenttia ei löydy, perintö jaetaan lain mukaisessa perimysjärjestyksessä aivan kuin testamenttia ei olisi tehty.

Säilyttämisessä on siksi kaksi puolta: alkuperäinen kappale on pidettävä tallessa, ja tieto sen sijainnista on annettava eteenpäin. Tavallisia tapoja ovat säilytys kotona tulenkestävässä paikassa, pankin tallelokerossa tai asiakirjojen säilytyspalvelussa. Tavasta riippumatta vähintään yhden luotettavan ihmisen – usein testamentin saajan tai toimeenpanijan – kannattaa tietää, missä testamentti on.

Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen

Testamentin voi muuttaa tai peruuttaa niin kauan kuin tekijä elää ja kykenee siihen. Laki ei tunne sitovaa lupausta olla peruuttamatta testamenttia.

Peruuttaminen ja muutokset tehdään samassa muodossa kuin testamentti: kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Määräys on tehoton myös, jos tekijä on hävittänyt testamentin tai muuten selvästi ilmaissut, ettei se enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan.

Käytännössä selkein tapa on tehdä kokonaan uusi testamentti, jossa todetaan aiempien testamenttien peruuttaminen. Kaksi rinnakkaista asiakirjaa, joista kumpikaan ei selvästi kumoa toista, johtaa helposti tulkintakysymyksiin. Keskinäisen testamentin muuttamisessa on omat erityispiirteensä, jotka käydään läpi oppaassa keskinäinen testamentti.

Hätätestamentti

Jos sairaus tai muu pakottava syy estää tekemästä testamenttia tavallisessa muodossa, laki sallii poikkeuksen: testamentin voi tehdä suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai kirjoittamalla ja allekirjoittamalla sen omakätisesti ilman todistajia. Hätätestamentti on väliaikainen. Se raukeaa, jos tekijällä on esteen lakattua ollut kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä testamentti tavallisessa muodossa.

Näin tiedoksianto tehdään

Kun testamentin tekijä on kuollut, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille. Tiedoksianto tehdään

• haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja
• antamalla perillisille samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.

Jos saajia on useita, yhden heistä tekemä tiedoksianto on pätevä myös muiden osalta. Jos vainajan perillinen on eloonjäänyt puoliso, testamentti annetaan tiedoksi myös niille ensiksi kuolleen puolison sukulaisille, joilla on tiedoksiannon hetkellä lähin oikeus periä hänet. Jos perillisiä ei ole lainkaan, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

"Todistettavasti" tarkoittaa, että tiedoksiannosta jää näyttö. Olennaista on, että myöhemmin voidaan osoittaa, milloin kukin perillinen sai testamentin tiedokseen, koska määräajat lasketaan jokaisen omasta tiedoksisaannista. Haastemiehen välityksellä tehty tiedoksianto jättää tällaisen näytön aina.

Moiteaika ja lakiosa

Tiedoksiannosta alkavat kaksi kuuden kuukauden määräaikaa:

• Moite. Perillinen, joka haluaa riitauttaa testamentin, on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Moiteperusteita ovat esimerkiksi se, ettei testamenttia ole tehty laissa säädetyssä muodossa, tai että tekijä ei ollut kelpoinen tekemään sitä tai häneen on vaikutettu oikeudettomasti. Moiteoikeutta ei ole, jos perillinen on hyväksynyt testamentin tai muuten todistettavasti luopunut moiteoikeudestaan.
• Lakiosa. Rintaperillinen, joka haluaa saada lakiosansa, on vedottava siihen testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta. Lakiosasta kerrotaan oppaassa lakiosa.

Kun määräajat ovat kuluneet eikä moitetta tai lakiosavaatimusta ole esitetty, testamentti on perillisiä kohtaan lähtökohtaisesti lopullinen. Tämän vuoksi tiedoksianto on testamentin saajalle hyödyllinen toimenpide eikä pelkkä muodollisuus: se tekee tilanteesta selvän.

Testamentti ja perunkirjoitus

Testamentti liitetään perukirjaan, ja perukirjaan merkitään myös mahdolliset lakiosavaatimukset. Perunkirjoitus on usein luonteva hetki järjestää myös tiedoksianto, koska perilliset ovat silloin koolla – kunhan tiedoksianto tehdään todistettavasti ja jokainen perillinen saa oikeaksi todistetun jäljennöksen.

Lähteet ja lisätiedot

• Perintökaari (40/1965), Finlex – testamentin muoto (10 luvun 1 §), hätätestamentti (10 luvun 3 §), peruuttaminen ja muutokset (10 luvun 5 ja 6 §), moiteperusteet (13 luvun 1 §), tiedoksianto (14 luvun 4 §), moiteaika (14 luvun 5 §), testamentin hävittäminen tai salaaminen (15 luvun 2 §), lakiosan vaatiminen (7 luvun 5 §) ja testamentti perukirjan liitteenä (20 luvun 5 §). Luettu 24.9.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Alla vastauksia testamentin tiedoksiantoa, säilytystä ja moitetta koskeviin kysymyksiin.