Edunvalvontavaltuutus vs. edunvalvonta – sinä päätät vai käräjäoikeus päättää
Jos henkilö ei jonain päivänä enää kykene huolehtimaan asioistaan, ne on kuitenkin hoidettava: laskut on maksettava, hoidosta on päätettävä, omaisuutta on hallittava. Kysymys ei ole siitä, hoitaako joku asiat, vaan siitä kuka sen tekee – ja kuka hänet valitsee. Tähän on kaksi reittiä: edunvalvontavaltuutus, jonka teet itse etukäteen, tai edunvalvonta, joka perustetaan viranomaisen päätöksellä. Ero näiden välillä on suurempi kuin moni luulee, ja se kannattaa ymmärtää ennen kuin tilanne on käsillä.
Kaksi eri tapaa hoitaa sama tilanne
Vaikka edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta vastaavat samaan elämäntilanteeseen – siihen, ettei henkilö enää kykene hoitamaan asioitaan – ne ovat lähtökohdiltaan vastakkaisia. Ratkaiseva ero on siinä, kuka valitsee asioiden hoitajan.
Edunvalvontavaltuutus: sinä päätät etukäteen
Edunvalvontavaltuutus on oma, etukäteen tehty tahdonilmaisu. Teet sen silloin, kun olet hyvässä kunnossa, ja nimeät siinä itse luottamasi henkilön hoitamaan asioitasi. Sinä päätät, kuka se on, mitä asioita valtuutus koskee ja millaisia rajoituksia siihen liitetään. Valtuutus tulee voimaan vasta, jos toimintakykysi heikkenee ja holhousviranomainen vahvistaa sen – mutta valinnan olet tehnyt jo etukäteen, omilla ehdoillasi.
Edunvalvonta: viranomainen päättää
Edunvalvonta taas tulee kuvaan silloin, kun henkilö tarvitsee apua asioidensa hoidossa eikä edunvalvontavaltuutusta ole tehty. Tällöin asia ratkaistaan viranomaismenettelyssä: edunvalvoja määrätään, eikä valinta ole henkilön omissa käsissä samalla tavalla kuin valtuutuksessa. Edunvalvojaksi voidaan määrätä läheinen, mutta myös ulkopuolinen henkilö.
Edunvalvojan määrää DVV, jos henkilö kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja pyytää tiettyä henkilöä, tai muutoin käräjäoikeus; käräjäoikeudessa asia tulee vireille DVV:n hakemuksesta tai sille tehdyn ilmoituksen perusteella. Edunvalvojaksi voidaan määrätä läheinen tai yleinen edunvalvoja. Henkilön oma toive otetaan huomioon, mutta se ei sido viranomaista.
Erot lyhyesti
| Asia | Edunvalvontavaltuutus | Edunvalvonta |
|---|---|---|
| Kuka valitsee hoitajan | Sinä itse etukäteen | Viranomainen |
| Milloin tehdään | Hyvissä ajoin, oman tahdon mukaan | Vasta kun apua jo tarvitaan |
| Kuka hoitaja on | Nimeämäsi luotettu henkilö | Viranomaisen määräämä, myös ulkopuolinen |
| Voiko sisältöä räätälöidä | Kyllä – kattavuus ja rajaukset itse | Määräytyy menettelyssä |
| Oma vaikutusvalta | Suuri | Rajatumpi |
Mitä ero tarkoittaa käytännössä
Suurin käytännön ero on vaikutusvalta omiin asioihin. Edunvalvontavaltuutuksella saat päättää itse keskeisimmästä kysymyksestä: kuka sinua edustaa ja missä laajuudessa. Voit valita henkilön, joka tuntee sinut ja toiveesi, ja voit ohjeistaa hänen toimintaansa. Edunvalvonnassa nämä valinnat tekee viranomainen säädetyssä järjestyksessä – usein parhaan kykynsä mukaan, mutta ei sinun yksilöllisten toiveidesi pohjalta.
Myös valvonta ja menettely voivat erota. Sekä vahvistetun valtuutetun että edunvalvojan toimintaan liittyy viranomaisvalvontaa, mutta sen laajuus ja muoto eivät välttämättä ole samat.
Edunvalvojan valvonta on raskaampaa: edunvalvoja antaa DVV:lle pakollisen vuositilin ja päätilin, ja laissa luetellut oikeustoimet – kuten kiinteistön luovutus tai panttaus, lainanotto, perinnönjako ilman pesänjakajaa ja asunto-osakkeen myynti – vaativat aina DVV:n luvan. Vahvistettu valtuutettu on kevyemmin valvottu: hän ei tarvitse yksittäisiin toimiin DVV:n lupaa eikä ole tilivelvollinen, ellei valtakirjassa niin määrätä.
Tiesitkö?
Edunvalvontavaltuutus ei poista mahdollisuutta edunvalvontaan, vaan se on tapa varautua niin, ettei edunvalvontaa tarvita. Kun olet itse nimennyt luottamasi henkilön, asioiden hoito voidaan järjestää sinun valitsemallasi tavalla – ei ulkopuolisen päätöksellä.
Älä jätä valintaa muiden tehtäväksi – päätä jo nyt, kuka asioitasi hoitaa.
Tee edunvalvontavaltuutusMiksi valtuutus kannattaa tehdä ajoissa
Tässä on koko asian ydin: valinnan voi tehdä vain etukäteen. Kun toimintakyky on jo heikentynyt, valtuutusta ei enää voi pätevästi tehdä – jolloin jäljelle jää edunvalvonta, jossa hoitajan valitsee viranomainen. Edunvalvontavaltuutuksen ajoitus on siis ratkaiseva: se on varautumisasiakirja, joka kannattaa tehdä silloin, kun se vielä onnistuu.
Tekemällä valtuutuksen ajoissa varmistat, että jos apua joskus tarvitaan, asiasi ovat sinun valitsemasi luotetun henkilön käsissä – etkä jätä kenties tärkeintä elämääsi koskevaa valintaa muiden tai viranomaisen ratkaistavaksi.
Esimerkkitilanne
Kaksi naapurusta, Liisa ja Maija, sairastuvat samana vuonna vakavasti. Liisa oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen jo vuosia aiemmin ja valtuuttanut siskonsa hoitamaan asioitaan. Kun hänen toimintakykynsä heikkeni, valtuutus vahvistettiin ja sisko pystyi hoitamaan kaiken sovitusti. Maija ei ollut tehnyt valtuutusta. Kun hän ei enää kyennyt hoitamaan asioitaan, hänelle jouduttiin järjestämään edunvalvonta viranomaismenettelyssä – eikä hän enää itse voinut vaikuttaa siihen, kuka hänen asiansa hoitaa. Sama tilanne, kaksi täysin eri lopputulosta.
Tee valinta itse, kun se vielä onnistuu
Edunvalvontavaltuutus on tapa pitää oman elämäsi langat omissa käsissäsi myös silloin, kun et itse enää kykene asioitasi hoitamaan. Ilman sitä valinnan tekee joku muu. Ohjattu palvelu auttaa nimeämään valtuutetun ja varahenkilöt, valitsemaan kattavuuden ja muotoilemaan valtuutuksen oikein – jotta sinun tahtosi, ei ulkopuolisen päätös, ratkaisee.